Dream it, do it.
/ moving abroad again
8/02/2017
Olen viihtynyt Suomessa jo reilut neljä viikkoa, mutta blogin puolella on puhuttu lähinnä Aasian matkasta. Tällä kertaa tuntui kuitenkin, ettei motivaatiota informatiivisen jutun kirjoittamiseen löydy, enkä halua pakottaa itseäni kirjoittamaan jostain, johon ei ole fiilistä. Päätin siis aloittaa prosessin ihan alusta ja kysyin itseltäni mistä mun tekisi mieli kirjoittaa? Mitä tahdon jakaa ihmisille? Vastaus oli melko selvä: unelmia. Unelmia, jotka ovat jälleen toteutumassa.
Niin kauan kuin jaksan muistaa olen kertonut jokaiselle, joka on ollut valmis kuuntelemaan, kuinka haluan asua ulkomailla. Haluan opiskella jossain muualla ja paikkani ei juuri nyt ole Suomessa. Ei tunnu lainkaan siltä, että haluaisin jäädä tänne. Ei sitä oikein edes osaa selittää, mutta tiedän sen. Ja nyt nämä unelmat käyvät taas toteen.
I already did it last year. I left everything behind, packed my bags and moved to Australia. Started from the scratch and in 10 months time I had created a life I reluctantly left behind. I had friends, I knew my way around, I had my Aussie family there - I still have them all but I'm not there to live that life. It's such a hard thing to do. Goodbyes are still the hardest part but I learned something valuable.
Tein sen jo viime vuonna. Jätin kaiken, pakkasin laukkuni ja muutin Australiaan. Aloitin ihan tyhjästä ja kymmenen kuukauden kuluttua olin luonut sinne elämän, jonka jouduin vastahakoisesti jättämään taakseni. Minulla oli ystäviä, tiesin miten siellä ollaan ja eletään, minulla oli australialainen perheeni. Kaikki se on siellä edelleen, mutten itse ole elämässä sitä elämääni ja se tuntuu pahalta. Hyvästit ovat edelleen se hankalin osuus, mutta opin myös jotain arvokasta.
Se kaikki on helpompaa kuin uskotkaan. Unelmiensa saavuttaminen ei ole niin hankalaa, kuin miltä se aluksi näyttää. Se on vain tehtävä. Otettava pieniä askelia kohti tavoitetta ja lopulta pääset sinne. Minä olen pääsemässä kohteeseen Skotlannin kanssa. Hain yliopistoihin viime vuonna, pääsin sisään. Pyysin lykkäystä koulun aloitukselle vuodella ja sain sen, varmistin paikkani uudelleen tänä vuonna. Ja nyt se kaikki oikeasti tapahtuu, enkä ihan ymmärrä sitä vieläkään.
I've booked my flights and sorted out lots of paper work that needs to be done when moving abroad. I've applied for a dorm room and signed a contract. I've started going through my stuff, giving away the things I don't need, trying to decide what I'm taking with me and what I'm leaving here. I've started the mental process of understanding this all. But regardless of this all it still kind of feels unreal.
Olen varannut lentoni ja hoitanut ulkomaille muuttoon liittyviä paperihommia kuntoon. Olen hakenut paikkaa asuntolasta ja allekirjoittanut vuokrasopimuksen. Olen aloittanut tavaroideni läpikäymisen, lahjoittanut paljon pois ja yrittänyt päättää, mitä otan mukaani ja mitä jätän tänne. Olen aloittanut sen henkisen prosessin, joka mun täytyy käydä läpi ymmärtääkseni tämän kaiken. Ja kaikesta tästä huolimatta se tuntuu epätodelliselta.
Olen varannut lentoni ja hoitanut ulkomaille muuttoon liittyviä paperihommia kuntoon. Olen hakenut paikkaa asuntolasta ja allekirjoittanut vuokrasopimuksen. Olen aloittanut tavaroideni läpikäymisen, lahjoittanut paljon pois ja yrittänyt päättää, mitä otan mukaani ja mitä jätän tänne. Olen aloittanut sen henkisen prosessin, joka mun täytyy käydä läpi ymmärtääkseni tämän kaiken. Ja kaikesta tästä huolimatta se tuntuu epätodelliselta.
But it also feels super natural and easy. Saying goodbye will be hard but leaving Finland not so. Moving to Scotland feels like a simple task - it's so near by, just a few hours of flying and I'd be back if needed. Just a couple of hundred euros and I could fly home. It's not like Australia on the other side of the world. The language will be the good old English (regardless of the Scottish accent still giving me trouble). The two of my closest friends will be moving to Scotland as well, not to Edinburgh though. My other good friend is starting in the same university as I and we'll pretty much be roomies. I've got relatives in England. I don't have to start everything all over again.
Mutta toisaalta se tuntuu tosi luonnolliselta ja helpolta. Hyvästit tulevat olemaan taas hankalat, mutta Suomen jättäminen ei niinkään. Skotlantiin muutto tuntuu yksinkertaiselta tehtävältä - onhan se nyt tuhansia kilometrejä lähempänä kuin Australia maailman toisella puolen. Pari tuntia ja muutama sata euroa ja voin lentää takaisin kotiin, jos tarvis vaatii. Kieli on vanha tuttu Englanti, vaikka skottiaksentti aiheuttaakin edelleen ongelmia. Kaksi läheisintä ystävääni muuttavat myös Skotlantiin, vaikka eivät Edinburghiin tulekaan. Kolmas hyvä ystäväni aloittaa samassa yliopistossa, kuin minä ja meistä tulee melkeinpä kämppiksiä. Minulla on sukulaisia Englannissa. Kaikkea ei tarvitse aloittaa ihan alusta.
Mutta toisaalta se tuntuu tosi luonnolliselta ja helpolta. Hyvästit tulevat olemaan taas hankalat, mutta Suomen jättäminen ei niinkään. Skotlantiin muutto tuntuu yksinkertaiselta tehtävältä - onhan se nyt tuhansia kilometrejä lähempänä kuin Australia maailman toisella puolen. Pari tuntia ja muutama sata euroa ja voin lentää takaisin kotiin, jos tarvis vaatii. Kieli on vanha tuttu Englanti, vaikka skottiaksentti aiheuttaakin edelleen ongelmia. Kaksi läheisintä ystävääni muuttavat myös Skotlantiin, vaikka eivät Edinburghiin tulekaan. Kolmas hyvä ystäväni aloittaa samassa yliopistossa, kuin minä ja meistä tulee melkeinpä kämppiksiä. Minulla on sukulaisia Englannissa. Kaikkea ei tarvitse aloittaa ihan alusta.
I suppose that's why it feels so easy, safe, and secure. I already have some connections there. I already know what it feels like to move abroad and I've been to England several times so the island is familiar. I already know it all. I know it all but on the other hand I have no idea what's to come. It's another adventure, another big step to unknown. I know nothing about studying in a university, I have no idea how to make my way around Edinburgh. It's all brand-new and exciting.
Luulenkin, että juuri siksi se tuntuu nniin helpolta ja turvalliselta. Minulla on jo ennestään yhteyksiä Skotlannissa. Tiedän, miltä ulkomaille muutto tuntuu ja olen ollut Englannissa useita kertoja - ainakin siis tuleva kotisaari on jo tuttu. Kaikki on jo tuttua. Osaan sen kaiken, mutta toisaalta taas minulla ei ole mitään hajua tulevasta. Kyseessä on jälleen iso askel tuntemattomaan ja hyppy uuteen seikkailuun. En tiedä mitään yliopistossa opiskelusta, saatika siitä, kuinka Edinburghissa pääsee liikkumaan. Kaikki on upouutta ja innostavaa.
Luulenkin, että juuri siksi se tuntuu nniin helpolta ja turvalliselta. Minulla on jo ennestään yhteyksiä Skotlannissa. Tiedän, miltä ulkomaille muutto tuntuu ja olen ollut Englannissa useita kertoja - ainakin siis tuleva kotisaari on jo tuttu. Kaikki on jo tuttua. Osaan sen kaiken, mutta toisaalta taas minulla ei ole mitään hajua tulevasta. Kyseessä on jälleen iso askel tuntemattomaan ja hyppy uuteen seikkailuun. En tiedä mitään yliopistossa opiskelusta, saatika siitä, kuinka Edinburghissa pääsee liikkumaan. Kaikki on upouutta ja innostavaa.
And that is exactly what I love about this feeling, this chapter of my life. It's all new and exciting but in a good, familiar way. 32 days to go and I'll be flying.
Ja juuri sitä rakastan tässä tunteessa, tässä luvussa elämääni. Kaikki on uutta ja innostavaa, mutta tutulla ja turvallisella tavalla. 32 päivää jäljellä ja lennän taas.
Related posts:
Ja juuri sitä rakastan tässä tunteessa, tässä luvussa elämääni. Kaikki on uutta ja innostavaa, mutta tutulla ja turvallisella tavalla. 32 päivää jäljellä ja lennän taas.
Related posts:
- Feelings from the airport in Singapore - how I felt just moments before landing in Australia
- Moments of happiness in my Aussie home - feelings of returning to my home away from home
- 10 months of Australia - how Australia became my second home
- Thoughts from the way home - returning to Finland after 11 months spent abroad
- Goodbyes are the hardest part - the not so lovely side of expat life and other thoughts
22 kommenttia
Ihanasti kirjoitettu, hyviä ajatuksia!
ReplyDeleteKiitos Sini! :)
DeleteJaan kyllä tosi paljon samoja fiiliksiä! Itsekään en osaa selittää miksi Suomessa ei juuri nyt halua asua (puhdas seikkailunhalu? :D) ja samaistun myös tohon, että ei unelmien toteuttaminen loppujen lopuksi ole niin vaikeaa. Just do it.
ReplyDeleteOnnea Skotlantiin ja vaikka siellä olisikin tutumpaa, on sekin varsinainen seikkailu ;)
Ihana kuulla, että joku muukin jakaa samoja mietteitä! Ehkä se vaan on joku synnynnäinen juttu meillä, jotka päädytään ulkosuomalaisiksi :D Ja thanks, kyllä se seikkailu tulee olemaan kaikesta huolimatta!
DeleteKauniisti kirjoitettu! Itsekin haluan vielä joskus nähdä maailmaa. Onnea matkaan. <3
ReplyDeleteKiitos ihanasta kommentista, Noora! <3
DeleteTuttuja fiiliksiä! :) Mulla vaan ei ole vielä kaikki asiat noin hyvin järjestyksessä mutta ehkä tää tästä vielä! Näistä kaikista fiiliksistä ennen muuttoa ois kiva lukea enemmänkin :)
ReplyDeleteKyllä se siitä, vielä on aikaa järjestellä muuttoa! Ehdottomasti yritän kirjoitella fiiliksistä ainakin vielä kertaalleen ennen muuttoa :)
DeleteSiis oon oikeesti varmaan maailman huonoin lukija, kun en ikinä muista kommentoida, mutta halusin vaan sanoa, että oon kyllä lukenut ahkerasti sun blogia vaikken kommentteja ole jättänytkään. Oot ihana ja inspiroit mua hurjasti. Odotan jo innolla mitä seikkailuja sua Skotlannissa odottaa! <3
ReplyDeleteIhana kuulla, että lueskelet, vaikket kommentoisikaan! Ja kiitokset aivan ihanasta kommentista - näiden lukeminen lämmittää joka kerta yhtä paljon mieltä <3
DeleteIhanaa kun pääset opiskelemaan ja muuttamaan Skotlantiin! <3 Lisäksi mukava kuulla, että siellä on myös tuttuja asioita sulle sekä ystäviä :) Jotkut unelmat saattavat tuntua liian suurilta, mutta oikeasti vaan pitäisi rohkeasti tehdä ja uskaltaa. Mä ainakin haluan toteuttaa mun kaikki unelmat! <3
ReplyDeleteIhanaa se minustakin on! Ja muutto tuntuu tosiaan helpolta just sen vuoksi, ettei ihan alusta tarvi aloittaa kaikkea :) Pakko sanoa, että sun asenne on ihan huippu ja just oikea - unelmat on tehty toteutettaviksi <3
DeleteTodella mielenkiintoisia juttuja tulossa ja toivottavasti kaikki sujuu Skotlannissa kivasti :-) Unelmat saa olla suuria, koska niissä täytyy oikeasti olla haastetta toteuttaa niitä, rohkeasti vaan eteenpäin ♥ Oot todella taitava kirjoittamaan!
ReplyDeletehttp://emmikristiinan.blogspot.fi/
Kiitos tosi kivasta kommentista Emmi! <3
DeleteHei! Bongasin sut demi.fi:stä kun googlailin Englantiin muuttavia ja löysin sieltä tänne sun blogiin. Mä oon myös lähdössä Edinburghiin (9 päivää, apua!), aupairiksi tosin. Jään tänne seurailemaan miten sulla siellä menee! - V
ReplyDeleteMoikka ja kiva kuulla, että jäät seurailemaan! Jos haluat Edinburghissa suomalaista seuraa sit auppariaikanasi (oon ite tosiaan ollut sekä Luxembourgissa, että Australiassa au pairina niin tiedän mitä se homma on), niin pistä mulle viestiä täällä blogin puolella tai jossakin ja treffataan :)
DeleteJoo hei ehdottomasti! Laita mulle vaikka instassa viestiä jossain vaiheessa, @vilkkui
DeleteMäpä pistän! Laitan sut jo seuraukseen, niin en ainakaan unohda :D
DeleteTuli hassu olo: klikkasin sun blogin auki ja mietin, että miks bannerin paita näyttää tutulta. Sitten tajusin, että mullahan on päällä tällä hetkellä samainen paita :D
ReplyDeleteMä oon aina ihaillu ihmisiä, jotka uskaltaa lähteä ja matkustella noin ihanan spontaanisti. Mä en jotenkin itse siihen pystyis, mutta ihailen tollasta niiin paljon! <3
Haha, hauska sattuma, et just se paita sattui päälle :D Ja kiitos ihanasta kommentista <3 Matkailu on itsellä niin verissä, ettei sitä aina edes tule ajatelleeksi, kuinka iso ja rohkeutta vaativa juttu se saattaakin olla jollekin toiselle.
DeleteTäällä kans yksi lukija, joka on jostain syystä ollut tosi laiska kommentoija hetken aikaa! :) Tykkään kyllä ihan älyttömän paljon tästä sun blogista! <3
ReplyDeletewww.hennam.fi
Kiva kuulla, että kuitenkin lueskelet! :)
Delete