It's nothing fancy, it's nothing spectacular but it's something that has always had a part of my heart. It's where I've got hundreds of memories, where I've been laughing and singing, crying, and just listening. Just sitting there, looking out over the waters and felt happy. Our summer cottage in the Finnish Lapland. That is my favourite place.

Kyse ei ole mistään liian hienosta, ei mistään liian spesiaalista, mutta kyseisellä paikalla on ollut aina paikka sydämessäni. Siellä on satoja muistoja, naurua ja laulua, itkua ja ihan vaan hiljaa kuuntelemista. Paikoillaan istumista ja tyynen vedenpinnan katselua - ja onnellisuutta. Meidän kesämökkimme Lapissa, siinä on minun lempparipaikkani.

I may be biased but it's hard to claim anything else, the nature there is amazing. The sunset colours and the warm, cloudless summer days. The green forests and the mirror like lake with not a hint of wind making it move. And the mozzies. But what makes it so special is the deep connection I've got with the place, the childhood summers and the people. The history.

Saatan olla puolueellinen, mutta kukaan tuskin voi sanoa, etteikö luonto siellä olisi kaunista. Auringonlaskut ja lämpimät, pilvettömät kesäpäivät. Vihreät metsät ja peilityyni järvi, kun edes tuulenvire ei saa sitä liikkumaan. Ja ne hyttyset. Mutta se syvä yhteenkuuluvuuden tunne tekee kyseisestä paikasta niin erityisen. Lapsuuden kesät, kaikki ne ihmiset. Historia.

We spent a bit less than a week there with my parents, visited a couple of relatives and celebrated my grandmother's birthday. It was a lovely little holiday and I always enjoy going up north. The rest of the week I've spent seeing my friends and preparing to relocate myself to Scotland. 

Me vietettiin vajaa viikko vanhempieni kanssa mökkeillen, sukuloitiin vähän ja juhlittiin isoäidin synttäreitä. Ihana pieni loma ja nautin suunnattomasti joka ikinen kerta päästessäni pohjoiseen. Loppuviikko onkin sitten kulunut kavereita nähden ja valmistellen muuttoa Skotlantiin.

Otherwise life is as normal as always - nothing too special to tell about. I've got a few ideas for posts to be published in August (can't believe this summer is nearly over and we're taking steps towards autumn already!) but I thought it would be wise to ask some advice from you: what would you like to read about concerning my move to Scotland? Anything specific you'd like to know? Let me know in the comments down below!

Muutenpa elämä onkin sitten rullannut tuttua rataansa, mitään erityisempää ei ole kerrottavaksi. Minulta löytyy muutama postausidea elokuuta varten (en vaan vieläkään usko, että kesä alkaa olla lopuillaan ja nyt otetaan jo askelia kohti syksyä!), mutta ajattelin, että voisin kysäistä neuvoa teiltä. Mitä haluaisit lukea blogistani Skotlantiin muuttoon liittyen? Askarruttaako jokin tietty asia mieltäsi? Nakkaa kommenttia ja kerro ideasi!

Food is always a big part when travelling - it's an experience on it's own and it's a huge and essential part of your budget. I already calculated how much I spent in our 5 weeks long trip in Southeast Asia and if you're interested in you can check that post over here. Anyway. Food.

Ruoka on aina iso osa matkustamista. Se on elämys sinällään ja suuri ja pakollinen menoerä. Minä laskeskelin jo viiden viikon Kaakkois-Aasian reissun budjettini ja jos se kiinnostaa, voit kurkata sen täältä. Jokatapauksessa, ruoka.

Food is completely different in Southeast Asia compared to what I'm used to eating. It's tasty but it's often greasy. It varies between different countries and this post generalizes a bit but here are a few tips for your Asian "food trip" anyway!

Ruoka Kaakkois-Aasiassa on ihan erilaista kuin mitä olen tottunut syömään. Se on maukasta, mutta usein tosi rasvaista. Eroja eri maiden välillä on paljon ja tämä postaus yleistääkin hieman, mutta tässä silti muutama vinkki Aasian "ruokamatkallesi"!

5 + 1 tips / 5 + 1 vinkkiä

1. Eat where the locals eat. It's the main advice anywhere - you probably get the best food by choosing the places the locals go. They know the best places in the town and you get to immerse to the culture a bit. It's also usually way cheaper than eating in the touristy western-like restaurants.

Syö siellä, missä paikallisetkin. Tämä on ensimmäinen neuvoni ihan mihin tahansa paikkaan - todennäköisesti saat parhaan ruoan menemällä sinne, mihin paikallisetkin. He tietävät kaupungin parhaat paikat ja kulttuuriinkin pääsee sisälle edes hieman. Paikallisten suosimat ravintolat ovat yleensä myös halvempia, kuin turistilliset, länsimaiset ravintolat.

2. Don't be afraid to eat the street food. It might be smart to avoid the pots that have stood in the heat for hours and are surrounded by dozens of flies (common sense, common sense...) but if the food is freshly made for you it should be fine. We didn't bother to check the kitchens or to ask our drinks without ice and nothing happened. We just went with the ideology that "if the locals think it's edible we won't die either" and it worked for us.

Älä pelkää syödä katuruokaa. Voi olla ihan viisasta välttää ruokaa, joka on seisonut pannuissa siinä kuumuudessa tuntikaupalla ja ympärillä pörrää parvi kärpäsiä (maalaisjärki tässäkin asiassa mukana), mutta just sulle valmistetun ruoan pitäisi olla ihan fine. Me ei vaivauduttu tsekkailemaan keittiöitä sen kumemmin tai pyytämään juomiamme ilman jäitä, eikä mitään käynyt. Päätettiin mennä sillä asenteella, että jos paikalliset pitävät sitä syötävänä, ei mekään siihen kuolla. Toimi meille.

3. Ask. As a vegetarian I always want to make sure I'm not eating meat and sometimes it can be tricky to find something suitable. However the owners of the street kitchens are willing to make you something suitable whenever they can even if their menu doesn't include it. Just open your mouth and ask for something "with no meat" (Optionally you can try to tell you're vegetarian but most of the time that doesn't get you anywhere. Keep your English as simple as possible.) and you'll probably get it.

Kysy. Vegetaristina haluan aina varmistaa, etten tule syöneeksi lihaa ja joskus sopivan ruoan löytäminen voi olla vähän kinkkistä. Yleensä kuitenkin katukeittiöiden omistajat ovat halukkaita kokkaamaan sulle jotain sopivaa jos vain pystyvät, vaikkei sitä menussa lukisikaan. Avaa siis suusi ja kysy rohkeasti jotain "with no meat" ja saat mitä tahdot. Vaihtoehtoisesti voit yrittää selittää olevasi vegetaristi, mutta yleensä se ei auta mitään - parempi vain pitää englantisi niin yksinkertaisena kuin mahdollista. 

4. Be prepared to eat lots of rice and noodles. They're the two cheapest and most common options available but luckily they're tasty. Fried rice with vegetables and fried noodles with vegetables became quite familiar within fiveish weeks but I have to admit I haven't touched either one of them ever since I came back to Finland - no matter how tasty something is you get enough at some point.

Varaudu syömään läjäpäin riisiä ja nuudeleita. Nuo kaksi ovat halvimmat ja tavallisimmat tarjolla olevat vaihtoehdot, mutta onneksi ne ovat maukkaita. Paistettu riisi kasviksilla ja paistetut nuudelit kasviksilla tulivat melko tutuiksi viiden viikon aikana, mutta täytyy myöntää, etten ole koskenut kumpaankaan Suomeen paluun jälkeen. Ihan sama miten maistuvaa jokin on, kyllästyy siihen jossain vaiheessa.

5. Go where the markets are. That's the best place to do your grocery shopping. There are no big grocery stores in most of the places in Asia and the smaller shops usually lack fresh fruit and veggies. If you want to eat some fresh stuff like I do you need to go to the markets. If there's a Little India or Indian quarter in the town that might be the place to go.

Mene markkinoille. Ne ovat parhaita paikkoja ruokaostoksille. Kunnon ruokakauppojen löytäminen on Aasiassa yleensä mahdoton tehtävä ja pienemmissä kioskeissa harvemmin myydään tuoreita hedelmiä tai kasviksia. Jos tahdot syödä tuoreita juttuja niinkuin minä, on parasta suunnata markkinoille. Jos kaupungista löytyy Pikku Intia tai Intialainen kortteli, voi se olla the paikka tehdä ostoksesi.

6. Stay in hostels with breakfast included. It's simply the easiest way to get your brekkie and unlike the "toast + jam, sometimes cereal" breakfast you get in Australia or New Zealand you are likely to get something freshly made for you. It's usually nothing fancy but most of the time it's way better than you're used to getting in hostels anywhere.  

Yövy hostelleissa, jotka tarjoavat ilmaisen aamiaisen. Se on yksinkertaisin tapa saada aamupalasi ja toisin kuin Australiassa ja Uusi-Seelannissa saat luultavasti jotain just sulle valmistettua sen tavallisen "paahtoleipää ja hilloa, ehkä muroja" vaihtoehdon sijaan. Yleensä kyse ei ole mistään kovin fiinistä, mutta silti paremmasta aamiaisesta kuin hostelleissa yleisesti ottaen tarjotaan.

My experiences / Omat kokemukseni

I personally liked Vietnamese food the most. Vietnam is the perfect place to enjoy fresh, vegetarian food. It's the place to drink more smoothies than you've ever drank before (with no added sugar and the fruits being a real deal, nothing canned or artificial). It's just simply delicious and there's a great variation of all sorts of things. 

Henkilökohtaisesti tykkäsin Vietnamilaisesta ruoasta eniten. Vietnam on täydellinen paikka nautiskella tuoretta kasvisruokaa. Sieltä löytyy elämäsi parhaat smoothiet, ilman lisättyä sokeria ja valmistettuna ihan oikeista, tuoreista hedelmistä - ei puhettakaan purkitetuista jutuista tai keinotekoisista mauista. Yksinkertaisesti herkullista ruokaa, jota on tarjolla jos jonkinlaista sorttia.

Malaysia then is not the best place to be during Ramadan - it's hard to find anything fresh and the most of the dishes are greasy and heavy. You can get to enjoy Ramadan markets and breaking the fast in the evening which is an experience as such. Otherwise it was just a bit annoying trying to find something tasty and cheap during the day (most of the restaurants do serve food but it's mainly the expensive western-like stuff).

Malesia sen sijaan ei ole paras paikka ruokien suhteen Ramadanin aikaan. On hankalaa löytää mitään tuoretta ja suurin osa ruoista on raskaita ja rasvaisia. Ramadan markkinat ja paaston lopettaminen illalla ovat hienoja kokemuksia sinällään, mutta muuten on hieman ärsyttävää yrittää löytää jotain halpaa ja maistuvaa päiväsaikaan. (Suurin osa ravintoloista on kyllä auki koko päivän, mutta se yleensä on sitten sitä kallista länsimaista ruokaa.)

Big cities such as Singapore and Bangkok serve you with numerous restaurants varying from high-end fine dining places to the cheapest street food you can wish for. Tripadvisor might be your best friend when after something specific but otherwise just wandering around should get you anything you're craving for.

Isot kaupungit kuten Singapore ja Bangkok taas tarjoavat valtavan määrän vaihtoehtoja alkaen hienommista, kalliista illallisravintoloista aina halvimpaan katuruokaan. Tripadvisor voi olla paras ystäväsi, jos etsit jotain tiettyä, mutta muuten ympäriinsä harhailu tuottaa monesti tulosta ja löydät melkein mitä vain mielesi sattuu tekemään.

Cambodia then was the cheapest place we visited what comes to food. Again, street food is a perfect choice but especially the tourist destinations offer you other options to the local cuisine.

Kambodza taas oli ruoan suhteen halvin paikka, jossa vierailtiin. Jälleen katuruoka on se paras vaihtoehto, mutta etenkin turistikohteet tarjoavat muitakin vaihtoehtoja paikallisen ruokakulttuurin rinnalle.

And as the last and most important tip if you already didn't catch it between the lines: eat out. It's cheaper than cooking yourself and you should make the most out of it while you can. I can't afford going to restaurants in Finland but in Asia I was able to do it twice a day - and what is a better way to treat yourself than a good meal?

Ja viimeisenä ja tärkeimpänä vinkkinä, jos et jo sitä rivien välistä saanut selville: syö ulkona. Se on halvempaa, kuin itse kokkaaminen ja pitäähän siitä nyt ottaa kaikki irti, kun tällaiseen on mahdollisuus. Minulla ei ole rahaa käydä ravintoloissa Suomessa, mutta Aasiassa sen pystyi tekemään helposti kahdesti päivässä. Ja mikä olisikaan parempi tapa hemmotella itseäsi, kuin kunnon ateria?

Money. A thing you always have to think of when travelling. I travelled in Southeast Asia for five weeks with a friend of mine and I thought I could share my expenditure with you as I know it's something some of you are interested in. Without further explanations: how much does it cost to travel in Southeast Asia for a month or so?

Raha on yksi niistä asioista, joita joutuu aina reissatessa miettimään. Minä matkustin Kaakkois-Aasiassa viiden viikon ajan ystäväni kanssa ja ajattelin jakaa menoni teillekin, sillä tiedän, että sieltä saattaa löytyä joku, jota aihe kiinnostaa. Ilman sen kummempia selityksiä: miten paljon reilu kuukausi Kaakkois-Aasiassa maksaa?

We were on the road for 34 days in total. 3 in Singapore, 7 in Malaysia, 10 in Vietnam, 9 in Cambodia, and 5 in Thailand. The price levels vary between these countries but in general  SEA is a very cheap place to travel. I knew I had enough money and so did my friend, so we did treat ourselves every now and then, ate something a bit fancier from time to time or stayed in a nicer hostel instead of the cheapest option. I know it would be possible to live on half of this budget if you really wanted to - it's all about choices.

Me oltiin tien päällä yhteenä 34 päivää. Niistä 3 Singaporessa, 7 Malesiassa, 10 Vietnamissa, 9 Kambodzassa ja 5 Thaimaassa. Hintatasot vaihtelevat näiden maiden välillä, mutta noin yleisesti ottaen Kaakkois-Aasia on tosi halpa paikka matkustaa. Tiesin, että minulla on riittävästi rahaa ja samoin tiesi ystävänikin, joten hemmoteltiin itseämme silloin tällöin, syötiin hieman hienommin tai majoituttiin pikkuisen paremmassa hostellissa sen halvimman vaihtoehdon sijaan. Tiedän, että tuolla olisi mahdollista elää vielä puolet pienemmällä budjetilla, jos oikein haluaisi. Valintoja, valintoja.

Food + alcohol / Ruoka + alkoholi: 248€

We drank a few beers in Vietnam and went for cocktails one night in Cambodia and that's pretty much it. Otherwise the money went on food. Most of the time breakfast was included in the hostels we stayed in, so the main costs came from lunch/dinner. I'd say half of the time we ate super cheap streetfood and half of the time we went for proper restaurants. 

Juotiin muutaman kaljat Vietnamissa ja käytiin yhtenä iltana drinksuilla Kambodzassa ja siinäpä se. Muuten raha menikin ruokaan. Suurimmaksi osaksi aamupala kuului hostellihuoneidemme hintaan, joten isoin kuluerä olivat lounaat ja illalliset. Suunilleen puolet ajasta suosittiin sikahalpoja katukeittiöitä ja puolet ajasta käytiin kunnon ravintoloissa.

Accommodation / Majoitus: 224€

If we don't count two nights in a cheap hotel in Cameron Highlands, we stayed in hostels. Most of the time we opted for slightly more expensive ones, but as a reference I can tell that the most expensive one was about 8€ per night per person so it's still ridiculously cheap.

Jos kahta yötä halvassa hotellissa Cameron Highlandseilla ei lasketa, yövyttiin hostelleissa. Suurimman osan ajasta valittiin muuta, kuin ihan halvinta mahdollista, mutta voin kertoa kalleimmankin niistä olleen noin 8€per yö per nenä, joten ei senkään hinta päätä huimannut.

Transportation / Kulkeminen: 253€

This sum includes flights from Kuala Lumpur to Ho Chi Minh City and from Ho Chi Minh City to Phu Quoc. Using citytrains in Singapore and Bangkok, taking a taxi about five times. A ferry from Phu Quoc to mainland, and eight bus trips varying in length from 1hour to 8hours. Plus a couple of rides on tuk-tuk. So quite a lot of going around.

Summaan sisältyy lennot Kuala Lumpurista Ho Chi Minh Cityyn ja Ho Chi Minh Citystä Phu Quocille. Kaupunkijunilla kulkemista Singaporessa ja Bangkokissa, sekä noin viisi taksimatkaa. Lautta Phu Quocilta mantereelle ja kahdeksan bussimatkaa, joiden pituus vaihteli tunnista kahdeksaan tuntiin. Plus muutama tuk-tuk-ajelu. Ihan kiitettävästi kulkemista siis.

Shopping / Shoppailu: 138€

A couple of clothes, some souvenirs, you know the deal. Could have obviously saved this whole lot of money if I wanted to.

Muutama vaate, joitakin tuliaisia, tiedätte kyllä. Tämän summanhan olisin tietenkin voinut säästääkin, jos olisin niin halunnut.

Entry fees / Sisäänpääsymaksut: 46€

This includes the most expensive thing we did: a visit to Angkor Wat (~32€). In addition to that, entry fees for Killing Fields and S-21 prison in Phnom Penh, plus War museum in Ho Chi Minh City. Otherwise things we did were free.

Tähän lukeutuu kaikkein kallein juttu, joka tehtiin: Angkor Watin vierailu (~32€). Sen lisäksi sisäänpääsymaksut Kuoleman kentille ja S-21 vankilaan Phnom Penhissä, sekä sotamuseoon Ho Chi Minh Cityssä. Muut tekemämme jutut olivatkin sitten ilmaisia.

Other costs / Muut kulut: 63€

About 30€ (35 USD) went for the Cambodian visa, another 30€ as transaction fees when getting cash out from ATMs, plus the last 3€ for laundry.

Noin 30€ (35 USD) meni Kambodzan viisumiin, 30€ palvelumaksuihin pankkiautomaateilla rahaa nostaessa, ja loput 3€ pyykin pesuun.

Altogether / Yhteensä: 972€

So the daily budget was about 29€ which isn't bad at all. If we take out shopping and souvenirs the sum goes down to 25€ per day. So, if you're planning a visit to Southeast Asia and you're ready to sleep in hostels and eat some street food, you should easily get by if you budget 25€ for each day. And you could live with way less if you wanted to.

Päivittäinen budjetti siis oli noin 29€, joka ei ole lainkaan paha. Jos summasta vähennetään vielä shoppailu ja matkamuistot, jää päiväbudjetiksi enää vajaa 25€. Joten jos suunnittelet Kaakkois-Aasian reissua ja olet valmis nukkumaan hostelleissa ja syömään katuruokaa, tulet helposti selviämään, jos budjetoit 25 euroa per päivä. Ja vähemmälläkin siellä pärjäisi.

What kind of budget do you usually have when travelling?

Millaisella budjetilla sinä yleensä matkustat?

As I wanted to write these Asia posts in a bit more informative way, I decided to add all these cities in one longer post instead of writing of each of them separately. This way comparing is easier, and it's easier to find this post or alternatively skip it if you're not interested in. So, without further explanations: the biggest cities of Southeast Asia and which ones were my favourites? Which ones I didn't like?

Halusin kirjoitella nämä Aasia-postaukset hieman informatiivisempaan pakettiin, joten päätin lisätä kaikki nämä kaupungit saman otsikon alle sen sijaan, että kirjoittaisin jokaisesta erikseen. Näin vertaileminen on helpompaa ja tämä postauskin on helpompi löytää tai skipata sen mukaan, kiinnostaako se. Joten ilman sen kummempia selityksiä: Kaakkois-Aasian isot kaupungit ja mitkä niistä olivatkaan lemppareitani? Mistä taas en tykännyt?

In chronological order we visited Singapore first, Kuala Lumpur second, Ho Chi Minh City (also known as Saigon) third, Phnom Penh fourth, and last but not least Bangkok. All of them were different and had something to do and see, some impressed me more than others. So, let's get started.

Kronologisessa järjestyksessä aloitimme ensimmäisenä Singaporesta, Kuala Lumpur toisena, kolmantena Ho Chi Minh City (joka tunnetaan myös nimellä Saigon), neljäntenä Phnom Penh ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä Bangkok. Kaikki näistä olivat erilaisia ja jokaisessa oli jotain tehtävää tai nähtävää, mutta toiset vakuuttivat minut paremmin kuin toiset. Joten eiköhän aloiteta!

Singapore

Singapore was our very first stop on out trip to Asia and I still think it was a great place to get started. It's Western enough to make the culture shock a bit easier but still Asian enough to introduce you to the culture a bit. It's a very tidy, organized, and safe city. It's easy to navigate around and I could see myself going back with a bit bigger budget - the prices are pretty much the same as in Australia or so. It's a nice place and has some amazing buildings to admire and I like big cities in general but there was nothing special about Singapore as such, it's just another big city. Three or four days is totally enough to see this place, and it doesn't have much to offer for a backpacker on a tight budget. If you've got more money to spend it's easy to find a bit more high end places to enjoy Singapore - it's a place I would go back once I've got more money to spend on all the luxury there is.

Singapore oli ihan ensimmäinen pysäkkimme Aasian matkalla ja olen edelleen sitä mieltä, että sieltä oli oikein hyvä aloittaa. Se on riittävän länsimainen loiventaakseen kulttuurishokkia, mutta silti riittävän aasialainen, jotta kulttuuriin saa jo ensikosketuksen. Kyseessä on varsin siisti, hyvin organisoitu ja turvallinen kaupunki. Siellä on helppo liikkua ja voisin nähdä itseni palaamassa sinne hieman isommalla budjetilla - hinnat pyörivät aikalailla samassa, kuin vaikkapa Australiankin hintataso. Singapore on kiva paikka, josta löytyy joitain hienoja rakennuksia ihailtavaksi ja tykkäänhä minä isoista kaupungeista noin yleensäkin. Kolme tai neljä päivää on kuitenkin riittävästi Singaporen tutkimiseen, sillä loppujen lopuksi siinä ei ole mitään niin kovin erityistä ja onhan se vain jälleen yksi iso kaupunki, jolla ei minibudjetin reppureissaajalle ole paljoa tarjottavaa. Jos rahaa sen sijaan löytyy enemmän, on Singaporesta helppo löytää luksusta ihan missä vain asiassa. Se on paikka, johon palaisin, kun rahaa on vähän tuhlattavaksikin asti ja nauttisin elämästä jossain hienommassa hotellissa hyvin syöden.

Kuala Lumpur

As I already mentioned in this post about Malaysia I didn't like Kuala Lumpur. I didn't hate it, but I didn't find any sort of connection with the place and it lacked the vibe I'm looking for. It felt safe, it seemed to be cleanish, and the transportation worked really well. However there wasn't much to do and if we don't count the Petronas Towers and Menara Kuala Lumpur standing out from the skyline it didn't have buildings I would still remember. So yes, you might want to stop there as it's a good link between different regions of Malaysia in addition to having good connections to surrounding countries, but you don't want to spend your whole holiday there. At least I wouldn't as Kuala Lumpur was my least favourite of all the cities we saw.

Kuten jo Malesia-postauksessa mainitsinkin, en pitänyt Kuala Lumpurista. En vihannut sitä, mutten löytänyt paikkaan minkäänlaista yhteyttä ja sieltä puuttui se fiilis, jota etsin. Olo oli kyllä turvallinen, paikka oli suht siisti ja julkiset pelasivat hyvin. Kuitenkaan siellä ei ollut paljon tehtävää ja Petronas Torneja ja Menara Kuala Lumpuria lukuunottamatta kaupungin horisontistakaan ei jäänyt mitään mieleen. Joten joo, saatat haluta pysähtyä kaupungissa sen ollessa hyvä yhdyskohta Malesian eri osien välillä sen lisäksi, että sieltä lähtee hyvät yhteydet ympäröiviin maihin, mutta et tahdo viettää koko lomaasi siellä. Ainakaan minä en tekisi niin, sillä Kuala Lumpurista tykkäsin kaikista vähiten, jos näitä kaupunkeja vertaillaan.

Ho Chi Minh City

Ho Chi Minh City, also known as Saigon, is the city of motorbikes. There are literally millions of them, they're everywhere, and you'll be scared for you life when crossing the street. It's crazy, it's hectic, and it's real Asia. But I liked it a lot. If I felt out of my comfort zone a few times on our trip, arriving this city was one of those moments. Those three days we spent there were enough to get me used to walking around and just weaving my way through the masses of motorbikes everywhere. HCMC never sleeps and there's always something going on, it would probably be a great place to party if you're up for something like that. I'm not such a fan of partying while travelling, and even though the place wasn't unsafe as such I was a bit timid all the time - so many locals warned us about pickpockets and people stealing your handbag while speeding by on their bikes that I got a bit paranoid. Nothing happened, we were safe, but that constant worrying was something I didn't like. I'd go back anytime anyway, and could see myself enjoying being there for a week or two - it just takes some time to get used to the craziness of the traffic!

Ho Chi Minh City, joka myös Saigonina tunnetaan, on mopojen valloittama kaupunki. Niitä löytyy kirjaimellisesti miljoonia, ne ovat joka puolella ja tulet pelkäämään henkikultasi puolesta ylittäessäsi katua. Meno on hullua, hektistä ja sitä oikeaa aitoa Aasiaa. Mutta tykkäsin siitä tosi paljon. Olin selvästi mukavuusalueeni ulkopuolella muutaman kerran reissun aikana ja yksi niistä hetkistä oli Ho Chi  Minh City. Ne kolmisen päivää, jotka siellä vietettiin olivat kuitenkin riittävästi siihen, että totuin mopojen välissä puikkelehtimiseen. HCMC ei nuku koskaan ja siellä tapahtuu aina jotain ja uskoakseni se olisi myös mainio paikka bilettämiseen, jos sellaista harrastaa. Itse en ole kovin juhlivaa sorttia matkustaessani ja vaikka kaupunki ei sinällään turvaton ollutkaan, olin koko ajan hieman varpaillani monien paikallisten varoittaessa meitä taskuvarkaista ja moottoripyörällä ohi ajaessaan laukun nappaavista pitkäkyntisistä, että muutuin hieman vainoharhaiseksi. Mitään ei sattunut ja oltiin turvassa koko ajan, mutta jatkuva huolehtiminenkaan ei ole kivaa. Voisin palata takaisin milloin vain ja näkisin itseni nauttimassa menosta viikon, parin ajan - hulluun liikenteeseen tottuminen vain vie hetken!

Phnom Penh

Probably the least known of these cities, the capital of Cambodia, isn't on the must visit list of most travellers. It's a good city to discover by foot if you can handle the constant "Tuk-tuk? Tuk-tuk, lady? Cheap cheap!" you'll hear. I personally got really annoyed by the very "in your face way" of selling in Asia and it seemed being the worst in Cambodia, especially in Phnom Penh were there were lots of those tuk-tuk drivers. And I mean a lot. I tried to stay polite but admit cursing a few times to my best friend while she hurried to say "no thanks". Anyway. Phnom Penh wasn't beautiful and it was polluted but it felt like a place to relax, hang out, and enjoy the cheap street food. We ate fried rice with veggies in the same place three times - it cost 1$ each and included ice tea as well. The owner didn't speak much English at all but his place was very original, local place with these plastic chairs and cups. I really liked Phnom Penh. It wasn't the best place I've been to and the Killing Fields and S-21 didn't move me as much as War Museum in HCMC but I could go back any time!

Luultavasti vähiten tunnettu näistä kaupungeista, Kambodzan pääkaupunki, tuskin on kovin monen "pakko nähdä"-listalla. Se on kiva kaupunki jalkaisin tutkittavaksi, jos jaksat kuunnella jatkuvaa "Tuk-tuk? Tuk-tuk, lady? Cheap cheap!" huutelua, jota tulet kuulemaan varmasti. Minua henkilökohtaisesti aasialainen, tyrkyttävä ja suomalaisen silmin jopa melkein päällekäyvä, tapa myydä asioita alkoi ärsyttämään ennen pitkää ja se vaikutti olevan pahinta Kambodzassa, etenkin Phnom Penhissä, jossa tuk-tuk kuskejakin löytyi tosi paljon. Ja tarkoitan nyt siis oikeasti paljon. Yritin parhaani mukaan pysyä kohteliaana, mutta myönnän kironneeni pariin otteeseen parhaalle ystävälleni hänen kiirehtiessä sanomaan ei-kiitosta. Eniveis. Phnom Penh ei ollut kaunis ja se oli melko saastunut, mutta se oli kiva paikka renotutua, olla vaan ja hengailla, sekä syödä halpaa katuruokaa. Me syötiin paistetut riisit kasviksilla samassa katukeittiössä kolmesti - hintaa tuli 1$ per nenä ja siihen sisältyi myös jäätee. Paikan omistaja ei juurikaan puhunut englantia, mutta tunnelma oli aito ja autenttinen istuessa muovituoleilla paikallisten seassa. Tykkäsin Phnom Penhistä tosi paljon, siellä oli minuun vetoavaa tunnelmaa, vaikkei se elämäni paras matkakohde ollutkaan ja Killing Fields ja S-21 jättivät kylmemmäksi, kuin sotamuseo Ho Chi Minh Cityssä. Voisin kuitenkin mennä takaisin milloin vain!

Bangkok

Bangkok was our last stop and a pleasant surprise. I expected it being chaotic, huge, and dirty, but it was none of that. Or maybe it was huge but it was a lovely, lively city, with a very international vibe. It was the first place in five weeks where we were able to walk around without getting stared at and it was a very welcome change. Bangkok is a great place to shop (but it's almost as expensive as in Europe) and eat out (which is still way cheaper than in Finland), and it was the perfect ending to our trip. If I would never consider moving to other places I've seen in Southeast Asia (at least not for longer than two, three months get-away), I could see myself living in Bangkok. Against all the expectations I fell in love with that place. The modern buildings and efficiency of skytrain, the international feeling, and the amazing architecture with a hint of the history and feeling the place must have had some years ago. I simply loved Bangkok and I will go back eventually.

Bangkok oli viimeinen pysäkkimme ja positiivinen yllätys. Olin odottanut kaoottista, valtavaa ja likaista suurkaupunkia, mutta Bangkok ei ollutkaan lainkaan sellainen. Tai kenties suuri, mutta kiva ja eloisa kaupunki höystettynä kansainvälisellä fiiliksellä. Se oli ensimmäinen paikka viiteen viikkoon, jossa meitä ei tuijotettu, kun kävelimme kadulla ja olihan se nyt tervetullutta vaihtelua. Bangkok on hyvä paikka shoppailulle (vaikka hinnat ovatkin aikalailla yhtä korkeita kuin Euroopassakin) ja ulkona syömiselle (joka on edelleen huomattavasti halvempaa, kuin vaikka Suomessa) ja se oli täydellinen lopetus reissullemme. Jos en koskaan edes harkitsisi muuttamista muihin näkemiimme Kaakkois-Aasian kolkkiin (tai en ainakaan pidemmäksi aikaa kuin parin, kolmen kuukauden irtioton ajaksi), voisin nähdä itseni asumassakin Bangkokissa. Vastoin kaikkia odotuksiani rakastuin kyseiseen kaupunkiin. Modernit rakennukset ja skytrainin täsmällisyys, kansainvälinen fiilis ja huikaiseva arkkitehtuuri ripauksella sitä, millainen paikka on vuosia sitten saattanut olla. Yksinkertaisesti rakastin Bangkokia ja tulen palaamaan ennen pitkää.
As a conclusion / Yhteenvetona

So all in all - one place I strongly disliked and one place I loved. Two places that were nice, and one place I would prefer visiting again once I'm not on a backpacker budget. The cities of Southeast Asia are all different and most of them are worth of visit, but you should always see some smaller places as well. A city is always a city anyway and it can give you an insight to the life of locals as well if you know where to look for, but it doesn't tell you the whole truth of the country. I can admit I don't know what it's like in Thailand, I know what it's like in Bangkok. But all in all, these five cities were good stops all being individuals connected by some similarities.

Kaiken kaikkiaan siis mukaan mahtui yksi paikka, josta en tykännyt ollenkaan ja yksi paikka, jota rakastin. Kaksi kaupunkia jotka olivat kivoja ja yksi, jossa vierailisin uudestaan, kun en enää olisi reppureissaajan pikkubudjetilla liikkeellä. Nämä Kaakkois-Aasian kaupungit olivat kaikki erilaisia ja suurin osa vierailun arvoisia, mutta sanoisin, että aina tulisi kurkistaa myös suurkaupunkien ulkopuolelle. Kaupunki on aina kaupunki ja vaikka sielläkin on mahdollista kurkata paikalliseen elämänmenoon, jos tietää mistä etsiä, se ei silti kerro koko totuutta maasta. Voin myöntää, etten tiedä millaista Thaimaassa on, vaikka tiedänkin millaista Bangkokissa on. Yhteenvetona siis sanoisin, että nämä viisi kaupunkia olivat hyviä pysäkkejä ollessaan kaikki erilaisia yksilöitä höystettynä joillakin yhdistävillä tekijöillä.

Have you visited any of these cities?

Oletko sä käynyt missään näistä kaupungeista?

Angkor Wat is probably the most well-known tourist attraction and historical site in Cambodia. It locates in Siem Reap and it has a status of UNESCO world heritage site. As a short introduction to those who have no idea what it is about: Angkor Wat is the most famous one of the hundreds of temples in the area of Angkor. It is a religious site and it was built piece by piece approximately between the 9th and the 15th centuries. The Angkor Wat temple itself is the one represented in Cambodian flag. It's a popular tourist place and attracts hundreds of visitors every single day but it is totally worth it.

Angkor Wat on luultavasti kaikista tunnetuin turistikohde ja historiallinen paikka, mitä Kambodzasta löytyy. Se sijaitsee Siem Reapissa ja sillä on UNESCO:n maailmanperintökohteen status. Lyhyenä esittelynä niille, joilla ei paikasta mitään hajua ole voisin kertoa Angkor Watin olevan se tunnetuin niistä sadoista temppeleistä, joita Angkorin alueella sijaitsee. Kyseessä on uskonnollinen paikka ja se rakennettiin pala palalta suurinpiirtein vuosien 1000 ja 1500 välillä. Angkor Wat itsessään on juurikin se temppeli, joka on myös Kambodzan lipussa. Paikka on suosittu turistikohde ja houkutteleekin satoja vierailijoita joka ikinen päivä, mutta onhan se nyt sen arvoinenkin.

We headed to Siem Reap (from which you can access the temples) after spending a couple of days in Phnom Penh. Against all the advice we got we decided to do the temples in 1 day instead of buying a 3-day-pass, and we were really happy with our decision. Read on to find out why + to get few tips on what to see and how!

Me suunnattiin Siem Reapiin (josta siis temppeleillekin pääsee) muutaman Phnom Penhissä vietetyn päivän jälkeen. Vastoin kaikkia neuvoja, joita saatiin, päätettiin nähdä temppelit yhdessä päivässä sen sijaan, että oltaisiin ostettu kolmen päivän passit ja oltiin päätökseemme oikein tyytyväisiä. Jatka lukemista selvittääksesi miksi näin oli + saadaksesi muutaman vinkin mitä nähdä ja miten!

Which temples to see?
Mitkä temppeleistä pitäisi nähdä?

As a starting point: you probably want to see the famous Angkor Wat itself (pics above), just like you wish to see other outstanding landmarks in the countries you visit. I'd say go there, but be prepared to share your experience with hundreds of others. It was a nice temple but wasn't as spectacular as we expected. The morning being a bit cloudy (at least the forecast claimed so, we weren't there to prove it wrong or right) and us being lazy, we didn't go there for the sunrise nor stayed for the sunset.

Lähtökohtana voisi sanoa, että haluat luultavasti nähdä sen itse kuuluisan Angkor Watin (kuvat yllä), ihan niinkuin haluaisit nähdä jonkun muunkin tunnetun maamerkin maassa, jossa vierailet. Sanoisin, että mene sinne, mutta varaudu jakamaan kokemuksesi satojen muiden kanssa. Se on kiva temppeli, muttei ollut yhtä huikaisevan upea, kuin odotimme. Aamun ollessa hieman pilvinen (ainakin säätiedotteen mukaan, itsehän ei oltu sitä toteamassa) ja meidän ollessa laiskoja, ei menty sinne auringonnousua katsomaan, eikä edes viivytty auringonlaskuun asti.

Next you might want to go and see the temple with faces. It's called Bayon (pics above) and I really liked that one. It got filled with other tourists every now and then who arrived on a tour bus but other times there weren't that many of us and it was way calmer place than Angkor Wat. The temple was interesting and we spent quite a few moments walking around and taking photos there.

Seuraavaksi saatat haluta mennä katsomaan temppelin kaikkien niiden kasvojen kera. Sen nimi on Bayon (kuvat yllä) ja minä tykkäsin tästä itse. Temppeli täyttyi muista turisteista silloin tällöin heidän saapuessaan kiertoajelubusseittain, mutta muina hetkinä meitä ei siellä kovin montaa ollut ja paikka oli paljon rauhallisempi, kuin Angkor Wat. Temppeli oli kiinnostava ja vietettiin useampi tovi kävellen ympäriinsä ja napsien kuvia.

My personal favourite out of the four temples we saw was Ta Prohm (pics above), the temple that was used as a filming location for Tomb Raider movie (not that I've seen it). It was just simply amazing combination of collapsed walls, massive trees making their way through the man made monument, and parts that were restored or had lasted through years and years. I simply loved it.

Henkilökohtainen suosikkini neljästä näkemästämme temppelistä oli Ta Prohm (kuvat yllä), jossa Tomb Raider -elokuva kuvattiin (ei sillä, että olisin sen elokuvan nähnyt). Se oli yksinkertaisesti upea yhdistelmä romahtaneita seiniä, valtavia puita kietomassa itseään rakennusten ympärille ja osia, jotka oli restauroitu tai jotka olivat säilyneet kaikkien niiden vuosien läpi. Rakastin tätä paikkaa.

And the fourth temple I mentioned was a smaller one which name I just can't remember. Besides these we saw quite a few small temples while riding around in our tuk-tuk and our driver was thoughtful enough to slow down every now and then and tell a few bits and pieces of information about the temples we were passing.

Neljäs mainitsemani temppeli oli pienepi, enkä kuollaksenikaan muista sen nimeä. Näiden lisäksi nähtiin toki useampi pienempi temppeli tuk-tukista käsin ja kuskimme oli riittävän ajattelevainen hidastaakseen silloin tällöin ja kertoakseen vähän nippelitietoa temppeleistä, joita ohitimme.

All in all I'd say our choices of temples were very mainstream but we were satisfied. They were all different and interesting, and even though I wasn't so impressed by Angkor Wat itself I'm happy I can say I've seen it.

Kaikkiaan sanoisin, että meidän temppelivalinnat olivat juuri sellaiset, millaiset jokainen muukin turisti tekee, mutta oltiin tyytyväisiä. Kaikki niistä olivat erilaisiaja kiinnostavia, vaikken niin vaikuttunut itse Angkor Watista ollutkaan, niin olen tyytyväinen voidessani nyt kertoa nähneeni sen.

Should I buy 1-day-pass or 3-day-pass?
Ostaisinko yhden vai kolmen päivän passin?

Pretty much everyone we met told us we should buy the 3-day-pass, as one day wouldn't be enough to see it all. To be honest: you have to spend weeks exploring to see it all and three days in a row would have been way too much for us. We both like history and historical buildings, we both loved going to Angkor, but we couldn't have done it for more than one day.

Lähes jokainen, jonka tapasimme, oli sitä mieltä, että meidän tulisi ostaa kolmen päivän pääsyliput, sillä yksi ei olisi riittävästi kaiken näkemiseen. Todellisuudessa joutuisit viettämään viikkoja tutkimisiin nähdäksesi kaiken ja kolme päivää peräjälkeen olisi ollut meille ihan liikaa. Me molemmat tykätään historiasta ja historiallisista rakennuksista, molemmat rakastettiin meidän Angkorin visiittiä, muttei oltaisi jaksettu yhtään enempää kuin se yksi päivä.

I think you can easily cover some five temples in a day and if you wish it's possible to see both sunrise and sunset at Angkor Wat as well. For most people I'd imagine that being enough. If you're super into history, know a lot about the place, and love spending time just walking around and seeing more than just the main temples, you might want to consider 3-day-pass or even the 7-day-pass.

Olen sitä mieltä, että päivässä ehtii helposti tutkimaan viitisen temppeliä ja jos haluat, on siihen mahdollista yhdistää sekä auringonnousu, että -lasku Angkor Watilla. Useimmille ihmisille se luultavasti on riittävästi. Jos olet tosi kiinnostunut historiasta, tiedät tosi paljon tästä paikasta ja rakastat ympäriinsä kävelyä ja tahdot nähdä muutakin, kuin ne päätemppelit, saatat haluta hankkia kolmen tai jopa seitsemän päivän pääsylipun.

Hiring a tuk-tuk or going for a tour?
Tuk-tukin vuokraaminen vai kiertoajelu?

I personally avoid tours as long as possible and prefer discovering things on my own. I admit sometimes a tour might be the best option (like when we did the Great Ocean Road in Australia with a friend of mine) but most of the time I prefer moving on my own pace without a crowd of people around me I'm tied to follow. A tour might be a good option if you want to do the whole thing easily and get lots of information while there but for us a tuk-tuk was the way to go. Just make sure your driver speaks English (ours was excellent, and we had great time with Long) and you're good to go.

Henkilökohtaisesti vältän kiertoajeluita niin pitkään kuin mahdollista ja tutkin paikkoja mieluummin itsekseni. Myönnän, että joskus valmis kiertomatka voi olla paras vaihtoehto (kuten silloin, kun käytiin Great Ocean Roadilla Australiassa), mutta suurimman osan ajasta suosin omaa tahtiani kulkemista ilman, että olen sidottu kahteenkymmeneen muuteen ihmiseen. Kiertoajelu saattaa olla hyvä vaihtoehto, jos haluat koko homman olevan helppoa ja haluat paljon tietoa paikalla ollessa, mutta tuk-tuk oli meille se sopivampi vaihtoehto. Varmista vain, että kuskisi puhuu englantia (meidän kuski oli loistava ja vietettiin huippu päivä Long:n kanssa) ja kaiken pitäisi mennä ok.

Having an own tuk-tuk makes it easier to spend exactly as much time as you want in one place and even though you don't always get to know all the facts right in that place (unless you have a guide book with you, or hire a guide from the gates) you can always write things down you want to google later on. That's what I do and I'd say in this case independence is better than a tour.

Oma tuk-tuk helpottaa reissun rytmittämistä juuri sinulle sopivaan tahtiin ja yhdessä paikassa saa viipyä juuri niin pitkään kuin haluaa. Joka paikasta ei tietenkään saa kaikkea infoa siinä hetkessä (ellet sitten omista opaskirjaa tai vuokraa opasta portilta), mutta voit aina kirjoittaa asioita ylös ja googlata jälkikäteen. Niin minä teen ja sanoisin, että tässä tapauksessa itsenäinen tutkiminen antaa enemmän kuin kiertoajelubussi.

How much does it cost?
Paljonko se maksaa?

A lot. Especially when you compare it to the general price level of Cambodia. 1-day-pass is $37, 3-day-pass $62, and 7-day-pass $72 (all the prices are in USD). Hiring a tuk-tuk for about half a day cost $15 but we left extra $4 for our driver. It's possible to eat in the area and it's not noticeably more expensive than eating somewhere else but it would be smart to be prepared to spend some $10 on snacks. All together about $60 per person.

Paljon. Etenkin, jos hintaa vertaa Kambodzan yleiseen hintatasoon. Yhden päivän pääsylippu on $37, kolme päivää $62 ja seitsemän päivää $72 (kaikki hinnat ovat USAn dollareita). Tuk-tukin vuokraaminen suunilleen puoleksi päiväksi maksoi $15, mutta jätettiin kuskillemme vielä tippiä neljän dollarin edestä. Alueelta löytyy ruokapaikkoja, eikä siellä syöminen ole huomattavasti kalliimpaa kuin jossain muualla, mutta on parasta varautua kuluttamaan sellainen $10 välipaloihin. Yhteensä siis puolen päivän reissu noin $60 per nenä.

Other thoughts
Muita ajatuksia

Unlike us, dedicate some time for enjoying Siem Reap as well. Angkor is impressive, but Siem Reap seemed like a lovely town to enjoy the mixture of real feeling of Cambodia and the modern tourism. Angkor Wat is a great once in a lifetime experience and even though the tickets are super expensive, you should invest on this. For me those couple of days in Siem Reap were the absolute highlight of our time in Cambodia - regardless of us both having a cold, sore throats, and even some fever. I know I would enjoy going back but I doubt if it's ever going to happen. But never say never.

Toisin kuin me tehtiin, suosittelisin varaamaan hieman aikaa myös Siem Reapista nauttimiseen. Angkor oli vaikuttava, mutta Siem Reap vaikutti kivalta pikkukaupungilta, jossa voisi nauttia kivasta sekoituksesta aitoa kambodzalaista fiilistä ja modernia turismia. Angkor Wat on "kerran elämässä"-kokmus ja vaikka liput ovat sikakalliit, tulisi tähän investoida. Minulle nuo muutama päivä Siem Reapissa olivat ehdottomasti Kambodzan reissun kohokohta, vaikka oltiinkin molemmat flunssaisia kipeine kurkkuineen ja kuumettakin nosteli. Tiedän, että palaisin takaisin mielelläni, mutta olen epäileväinen tuleeko se koskaan tapahtumaan. Mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan.

After relaxing in the island of Phu Quoc we headed towards Cambodia, probably the most undeveloped country on our trip. After spending a couple of rainy days in Sihanoukville (probably the only place I would skip completely if I did this trip again. There was nothing much to see.) we took a bus to the capital city, Phnom Penh. And I think no-one visits this city without going to the Killing Fields and S-21 prison museum, both of which are memorials as such for the victims of huge genocide back in the 70's.

Phu Quocilla rentoutumisen jälkeen suunnattiin Kambodzaan, luultavasti kehittymättömimpään matkamme varrelle sattuneista maista. Muutaman sateisen Sihanoukvillessä (ainoa paikka, jonka skippaisin kokonaan, jos uudestaan tälle rundille lähtisin) vietetyn päivän jälkeen jatkettiin pääkaupunkiin Phnom Penhiin. Luulenpa, että kukaan ei vieraile kyseisessä kaupungissa ilman, että käy Kuoleman kentillä ja S-21 vankilamuseossa, joista molemmat ovat muistomerkkejä 70-luvun kansanmurhassa kuolleille uhreille.

Likely to Vietnam, Cambodia has a bloody history that I didn't know much about. I knew there's been horrible things happening in Southeast Asia in the recent decades but I didn't know how awful it all actually was. Khmer Rouge (a Cambodian communist party) killed something between 2 and 3 million Cambodians in just a few years time - it's an unbelievable number and it's not any easier to understand knowing Cambodians were killing other Cambodians and many of the victims were children.

Kuten Vietnaminkin tapauksessa, on Kambodzankin historia varsin verinen enkä tiennyt siitä juuri mitään. Tiesin, että Kaakkois-Aasiassa on tapahtunut kauheuksia, mutten tiennyt sen kamaluuden laajuutta. Khmer Rouge (Kambodian kommunistinen puolue) tappoi kahdesta kolmeen miljoonaa kambodzalaista muutaman vuoden aikana. Luku on käsittämättömän suuri, eikä sen ymmärtämistä auta se, että kambodzalaiset tosiaan tappoivat toisiaan ja monet uhreista olivat lapsia.
The Killing Fields in Phnom Penh is one of the many places for the graves of the victims - hundreds and hundreds of bodies have been found on the site. Many of the victims skulls, bones, and belongings have been found and some of them are displayed there. It's quite an impressive place.

Phnom Penhin Kuoleman kentät ovat yksi joukkohautojen löytöpaikoista - satoja ja taas satoja ruumiita on löydetty alueelta. Monet uhrien kalloista, luista ja omaisuudesta on nostettu esille muistuttamaan tapahtuneista hirveyksistä. Kyseessä on melko vaikuttava paikka.
In S-21 prison museum it's possible to take a look at what kind of sells were used and see the photographs of the hundreds of victims who went through the prison just to get executed somewhere else. It does make you wonder how people can be so cruel.

S-21 vankilamuseossa pääsee kurkistamaan selleihin ja siihen, millaista siellä saattoi olla. Satojen vankilassa viimeiset hetkensä viettäneiden vankien kuvat ovat esillä seinillä ja paikassa voi vain miettiä, kuinka kamalan julmia ihmiset voivat ollakaan.
I'm happy we visited both of these places while in Phnom Penh and I think everyone should do the same when visiting Cambodia. It's always worth understanding the history of the country you're visiting. However I personally didn't find these places as touching as I found for example War Museum in Ho Chi Minh City. Don't know why, but the whole thing felt a bit forced - it's good to get information, but I felt like the tours included too much of it at once for me to be able to stop, think and feel.

Olen tyytyväinen, että tulimme käyneeksi molemmissa paikoissa Phnom Penhin pysähdyksellämme ja sanonkin, että kaikkien pitäisi vierailla näissä kohteissa Kambodzan reissullaan. On aina hyväksi ymmärtää kohdemaan historiaa. En kuitenkaan henkilökohtaisesti kokenut näitä paikkoja yhtä koskettavina, kuin esimerkiksi Ho Chi Minh Cityn sotamuseo. En tiedä miksi, mutta koko homma tuntui vähän pakotetulta - on hyvä saada informaatiota, mutta koin kierrosten sisältävän sitä niin paljon, etten ehtinyt pysähtyä ajattelemaan ja tuntemaan.
But however I felt these things are something that should never be forgotten - the history shouldn't repeat itself.

Mutta mitkä tahansa fiilikset mulla itselläni olikaan, on kyseessä jotain, jota ei koskaan tulisi unohtaa - historia ei saisi missään nimessä toistaa itseään.

I've been in Finland for a week now and it feels like I never left. I've been sorting out what needs to be sorted out before I move to Scotland - right now I'm just waiting for a confirmation for the dorm room I applied for. I decided that's where I have to start when I move to Edinburgh, it's just the easiest way even though I'm already terrified to see what it might be to live in a dormitory. I know for the fact it might be awful, I've seen the kitchen of some of my classmates back in IB. I just really truly hope people are not on the level of sixteen, seventeen year old guys anymore what comes to cleaning.... for some it seemed to mean throwing one dirty frying pan out of the window and saying he's done when all the rest was still on filthy piles in the sink. Anyway.

Olen viihtynyt Suomessa nyt viikon verran ja tuntuu, kuin en koskaan olisi lähtenytkään. Olen järjestellyt järjestystä vaativia asioita Skotlantiin muuttoa mielessä pitäen - juuri nyt odottelen vahvistusta hakemastani asuntolapaikasta. Päätin, että siitä se on aloitettava, kun muutan Edinburghiin. Asuntola on yksinkertaisesti helpoin vaihtoehto, vaikka odotankin jo kauhulla, mitä tuleman pitää. Tiedän käytännössä, miten kamalaa asuntolaeläminen voi olla - olenhan nähnyt joidenkin IB-aikaisten luokkakaverieni keittiön. Todellakin toivon, että porukka ei ole enää kuusi-, seitsemäntoista vuotiaiden poikien tasolla mitä siivoamiseen tulee... joillekin se tuntui tarkoittavan yhden likaisen paistinpannun heittämistä ulos ikkunasta samalla, kun todetaan että valmista tuli, vaikka loput astiat lojuivatkin törkyisissä pinoissa tiskialtaassa. Eniveis.

I spent last weekend up north with my dad and sister, where these pics are from. We stayed in our summer cottage and I realized again it's one of the most important places for me in the whole wide world. I didn't remember how green and bright coloured Finnish nature is, and I didn't remember how stunning the nightless nights of Lapland are. I can't help but admire this beautiful country. Our grandmother joined us for one night at the cottage, we visited my cousin and my dad's auntie. 

Vietin viime viikonlopun pohjoisessa isäni ja siskoni kanssa, sieltä nämä kuvatkin. Oltiin mökillä ja tajusin taas, että se on yksi tärkeimmistä paikoista koko tässä maailmassa. En muistanut ollenkaan, kuinka vihreää ja värikästä Suomen luonto onkaan, enkä muistanut, kuinka upeita Lapin yöttömät yöt olivatkaan. En voi olla ihastelematta tätä kaunista maata. Isoäitinikin tuli mökille yhdeksi yöksi ja tuli visitoitua myös serkun ja isotädin luona.

Yesterday I took it easy and relaxed home, the rest of the week I'll spend seeing my friends - I haven't seen most of them for a year. It's funny how much more you appreciate people and places when you can't see them every day. Knowing I'll be leaving soonish again, I'm more than eager to spend my days having fun and enjoying the sunny weather as long as it lasts.

Eilisen rentouduin kotosalla, sillä loppuviikon aion kuluttaa ystävien seurassa - useimpia heistä en ole nähnyt vuoteen. On hassua, kuinka ihmisiä ja paikkoja alkaa arvostamaan tosi paljon enemmän, kun niitä ei ihan joka päivä pääse näkemään. Tietäen, että lähden muualle taas piakkoin, olen enemmän kuin valmis viettämään aikani hauskanpidon merkeissä ja aurinkoisista keleistä nauttien. Ainakin niin pitkään, kuin niitä riittää.

I'll keep publishing posts from our Asia trip as well, but wanted to share these photos and a few thoughts. Writing more informative, travel-related posts is harder than writing whatever happens to come in mind but I want to do both. Now I'm going to click publish and then go, take my bicycle, and meet my friend at the gym. I don't know why but we agreed to do some sports today. Wish me luck...

Aasian postauksia on tulossa lisää, mutta halusin jakaa nämä kuvat ja muutaman ajatuksen tässä välissä. Informatiivisempien matkapostausten kirjoittaminen on kovempaa työtä, kuin tällaisten höpöttelypostauksien kirjoittelu, mutta molempia haluan kyllä kirjoiitella. Nyt aion klikata "julkaise"-nappia, ottaa pyöräni esille varastosta ja tavata ystäväni salin merkeissä. En tosiaan tiedä miksi, mutta jostain syystä päätettiin urheilla tänään. Toivottakaa vaan onnea...

How's your summer going so far? Miten sun kesä on tähän mennessä sujunut?