As you can see, this is the part two for this series of posts about The Great Ocean Road. This time I'll just share these photos from Twelve Apostles - the stone stacks that are probably even the most famous thing on this road. At least is the one spot I've seen lots of photos of and it's presented in all the vouchers advertising the road.

Kuten varmasti jo otsikosta näettekin on tämä postaus jatkoa edelliselle The Great Ocean Road postaukselle. Tällä kertaa ajattelin vain jakaa nämä kuvat Kahdeltatoista Apostolilta (Twelve Apostles). Kyseessä ovat siis varmaan tämän tienpätkän kuuluisimmat kivimuodostelmat. Tai ainakin minä olen nähnyt kasoittain kuvia kyseiseltä paikkaa ja se mainitaan jokaisessa lippulappusessa, joka tätä tietä mainostaa.

There's nothing much to say really. We saw the Apostles twice, fist time being in the evening on Monday but unfortunate for us the sunset wasn't the most amazing I've seen in Australia. However it was still quite beautiful and there's something that fascinates me about the ocean.

Minulla ei oikeastaan ole kovin paljon sanottavaa - nähtiin Apostolit kahdesti, ensimmäisen kerran ollessa maanantai-iltana. Valitettavasti auringonlasku ei ollut upein, jonka olen Australiassa nähnyt, mutta oli maisemat silti melko kauniit ja meressä nyt vaan on jotain maagista ja kiehtovaa.

The second stop in this place was in the morning on Tuesday - we were hoping for a nice, clear, and blue sky but ended up with clouds. Cloudy day is always a bit disappointing as the sea doesn't have a chance to show it's amazing shades of blue and turquoise but on the other hand it's more dramatic and powerful when it's cloudy. Grey, almost threatening, huge mass of water added to the massive formations of stone. Pretty cool I'd say.

Toinen pysähdys täällä tapahtui tiistaina aamupäivästä. Toiveissa oli kirkas ja pilvetön sinitaivas, mutta saatiin vain pilveä pilven perään. Pilvinen päivä on aina vähän pettymys, sillä meri ei pääse oikeuksiinsa kaikissa upeissa sinisen ja turkoosin säyissään. Toisaalta taas harmaa taivas loi dramaattisemman tunnelman meren ollessa harmaa, melkein uhkaava, valtaisa vesimassa, joka velloi kivipaasien ympärillä. Olihan se ihan hienon näköistä.

And that's pretty much it - again, I don't think Apostles were the best spot on the road, but something you should certainly see. It is quite an iconic landmark on this road!

Ja siinäpä se olikin sitten. En sanoisi Apostolien olevan tien huikaisevin osuus, mutta jotakin, joka pitäisi kyllä sinne lähtiessä tsekata. Onhan se nyt aika ikoninen maamerkki Great Ocean Roadilla!

Has anyone of you driven the Great Ocean Road? 

Onko kukaan teistä koskaan ollut Great Ocean Roadilla?

First of all I have to say I'm not in schedule with these posts. I'm writing this, sitting in Burnie, Tasmania, knowing that I have material for a few posts about Tassie already and I still want to publish these photos from The Great Ocean Road as well. But anyway, let's get started.

Ihan ensimmäiseksi täytyy sanoa, etten ole ihan aikataulussa näiden postausten kanssa. Kirjoitan tätä istuessani majapaikkamme sängyllä Burnie nimisessä pikkukaupungissa Tasmaniassa tietäen, että materiaalia löytyy muutamaan postaukseen jo Tasmaniankin osalta, mutta haluan myös julkaista nämä kuvat Great Ocean Roadilta. Yhdeltä Australian tunnetuimmista tienpätkistä. Mutta eiköhän aloiteta!

We headed to this famous drive early on one Monday morning, the 13th of February to be precise. Instead of driving ourselves we decided to go with a tour and I have to say I couldn't have been happier with the decision we made. I'm not a huge fan of tours, I was doubting whether or not it's going to be worth the money and if I'll even enjoy it. But I did. 

Me suunnattiin tien päälle aikaisin eräänä maanantaiaamuna, 13. helmikuuta ollakseni tarkka. Sen sijaan, että olisi ajettu itse, päädyttiin valitsemaan kiertoajelu. En ole tällaisten ryhmäturistimatkajuttujen suurin ystävä, mutta pakko se vaan on myöntää, etten olisi voinut olla tyytyväisempi tähän päätökseen. Reissu oli jokaisen pennin arvoinen ja nautin ihan täysin siemauksin epäilyksistä huolimatta.

Our tour was two days long and we booked it from Sightseeing Tours Australia (I think I have to mention this, as I was so positively surprised by the tour). On the day one we had a 3 hours drive all the way to the other end of the road via highway and then the fun part started. These pics are from places called Tower Hill and London Bridge. Tower Hill is a wildlife reserve where I saw koalas in wild for the very first time - they don't live in Western Australia but now I can finally tick that animal on my bucket list as well. Or I kind of ticked it months ago when I met one in a shopping centre in Bunbury but that's not quite the same thing.

Meidän kiertoajelu oli kahden päivän mittainen ja varattiin se Sightseeing Tours Australialta (pakko se on mainita, kun oltiin niin positiivisesti yllättyneitä). Eka päivä aloitettiin tylsähköllä kolmen tunnin ajomatkalla maantietä pitkin varsinaisen hauskan osuuden alkupäähän, jotta voitaisiin lopettaa seuraavana päivänä Melbournen päässä. Postauksen kuvat ovat paikoista nimeltä Tower Hill ja London Bridge, Tower Hillin ollessa jonkinmoinen luonnonsuojelualue. Näinkin siellä elämäni ekat luonnonvaraiset koalat - niitä kun ei Länsi-Australiasta löydä. Nyt voin kuitenkin yliviivata tämänkin eläimen "pakko nähdä" listaltani oikeasti, vaikka yhden kyseisen lajin yksilön tapasin jo Bunburyssa ostoskeskuksessa. Mutta ei se nyt kuitenkaan ollut ihan sama asia.

London Bridge then - it used to be a bridge back when it was named as it was connected to the mainland, but now it's more like an arch as the first arch was lost some years ago. The story about London Bridge literally falling down as the song goes was quite interesting as well. It used to be a place for people to visit and actually walk on it. On the day the huge piece of stone fell down there were tens of people up there but luckily no-one got hurt. I'm too lazy to write the whole story here as I bet it's somewhere on the internet anyway, but shortly said it came all up to one man who noticed something weird was going on and started getting the others off from the bridge.

London Bridge sen sijaan oli nimeämisensä aikoihin silta, joka oli yhteydessä rantaan. Nyt se on oikeastaan ennemminkin holvikaari, sillä sen toinen puolisko hajosi joitakin vuosia sitten. Tarina kyseisen tapahtuman takana oli sekin mielenkiintoinen. London Bridgen ollessa aikanaan oikea silta, oli ihmisillä tapana mennä katselemaan maisemia sen päältä. Eräänä päivänä ensimmäinen kaari kuitenkin hajosi, mutta kuin ihmeen kaupalla kukaan ei loukkaantunut. Olen liian laiska kertomaan tarinaa tässä kokonaisuudessaan ja se löytynee netin syövereistä, mutta lyhykäisyydessään yhden miehen ansiosta kaikki sillalla silloin olleet pelastuivat hänen huomatessaan, ettei kaikki ole niinkuin pitäisi ja alkaessaan hommata muitakin pois kivirakennelman päältä. 

Anyway. These two places were the first attractions we went to see and I have to say I quite enjoyed Tower Hill. London Bridge wasn't bad either, even though it wasn't probably the most spectacular rock formation of the whole Great Ocean Road.

Joka tapauksessa nämä kaksi paikkaa olivat ensimmäisiä kohteita, joissa pysähdyttiin. Täytynee todeta, että nautin Tower Hillistä melkoisesti, eikä London Bridgekään huono ollut. Se vain ei ehkä yltänyt ihan yhtä huikaisevalle tasolle, kuin jotkut muut kivimuodostelmat Great Ocean Roadin varrella.

I love Tasmania. Again, I started writing this while sitting on a bus. We arrived in Devonport early in the morning - the overnight ferry from Melbourne to Tasmania was a pleasant surprise. The seats were comfy enough for an almost decent sleep. Now we're on the way to our first destination, Ulverstone. Let's see what happens and what are we going to do in Tasmania, the plans are a bit unclear except for the accommodation (and so on the spots we have to do our exploring from). 

Rakastan Tasmaniaa. Aloin taas kirjoittamaan postausta istuessani bussissa. Me saavuttiin Devonportiin aikaisin aamulla - vietettiin yö lautalla Melbournesta Tasmaniaan. Ja pakko sanoa, että se oli positiivinen yllätys penkkejen ollessa riittävän mukavat lähes kunnollisia yöunia varten. Nyt ollaan matkalla ensimmäiseen kohteeseemme Ulverstoneen. Saa nähdä mitä tapahtuu ja mitä tehdään Tasmaniassa, suunnitelmat on vielä ihan auki lukuunottamatta yöpaikkoja (ja sitä myötä paikkoja, joista käsin meidän täytyy tätä osaa Australiasta tutkia).

But back to the topic. I love Tasmania. Just by spending here a day, feeling the perfect +18 degree air, and sitting in a bus for half an hour watching these views I can say I love it. It's hilly, the streets are narrow. So narrow, that the bus had to stop to wait another bus to come as we couldn't both fit on the road at the same time. This area reminds me in some weird way of both English and Luxembourgish countrysides. I love them both. Maybe this feels a bit like home.

Mutta takaisin aiheeseen. Rakastan Tasmaniaa. Jo yhden päivän perusteella voin todeta, että rakastan tätä paikkaa. +18 astetta ja ihanan raikas, puhdas ilma, puolen tunnin bussimatka ja mäkiset maisemat. Kadut ovat niin kapeita, että joudutaan pysähtymään ja odottamaan, että toinen bussi pääsee ohitse, sillä vastakkain ei sovita tielle yhtä aikaa. Alue muistuttaa jollain kummallisella tavalla molempia sekä englantilaista, että luxeburgilaista maaseurua. Rakastan molempia, ehkä tämä muistuttaa vähän kotia.

And I have to admit I've faced my very first "I just wanna go home" moment here in Australia since I came here. Of course Christmas time felt a bit weird and I kind of missed home, but I had my Australian family around me. Now I'm kind of "homeless" and it just hit in that one morning in Melbourne. And I don't even know if I was missing Finland or Western Australia. But let's see what I'll feel like after a few weeks of travelling - I've been travelling a lot but never been backpacking for almost two months in a row. It's something different.

Täytyy myös myöntää, että olen kohdannut ensimmäisen "tahdon vaan mennä kotiin" hetkeni Australiassa tänne tulon jälkeen. Joulun aika oli tietenkin hieman outo ja haikea, mutta sain viettää sen aussiperheeni kanssa. Nyt olen vähän "koditon" ja se iski päin näköä sinä yhtenä aamuna Melbournessa. Enkä edes tiedä kaipasinko Suomea, vai Länsi-Australiaa. Mutta saa nähdä mikä on fiilis muutaman viikon reissaamisen jälkeen. Olen matkustanut paljon, mutten ole koskaan reppureissannut kahta kuukautta putkeen. Tämä on jotain uutta.

I didn't manage to publish this post earlier, we've spent four days here now and I still love it. I've enjoyed it a lot, I had a Skype chat with my parents and my sister. I've had so many good laughs with Viktoria. And all in all, I kind of enjoy being on the road at the moment - I have to admit though that I'm a bit worried of how I'll survive in New Zealand. I still don't have any plans except for the dates when I arrive and leave. But let's see, it's just another adventure and I'll pull it all together somehow.

En onnistunut julkaisemaan tätä postausta aiemmin, ollaan vietetty jo neljä päivää täällä ja olen edelleen rakastunut. Skypetin perheeni kanssa yhtenä iltana ja olen nauranut niin monet hyvät naurut Viktorian kanssa, etten voi kuin nauttia. Kaiken kaikkiaan nautin reissaamisesta just nyt, vaikka täytyy myöntää, että olen hieman huolissani miten Uusi-Seelanti sitten sujuu. Suunnitelmat uupuvat edelleen lukuunottamatta meno- ja paluulentoja. Mutta eiköhän se siitä, yksi uusi seikkailu, joka kyllä lutviutuu jotenkin.

And after these four days I feel more and more like home. Apart from the trees this could be in Europe and I like it. Maybe going back in a few months will be exciting, not just sad because of saying goodbye to Australia.

Ja näiden neljän päivän jälkeen olo on vaan entistä kotoisampi. Puita lukuunottamatta voitaisiin olla Euroopassa ja tykkään siitä. Ehkäpä kotiin paluu muutaman kuukauden päästä tulee olemaan jännittävääkin, ei vaan surullista Australian jäädessä taakse.

First of all I have to say: we didn't spend enough time in Melbourne that I could say these are the "must see" things or that these would be my favourites after a longer time of exploring. But for now, these are the three things I wanted to share with you as I really liked these and they're all suitable for a smaller budget as well!

Ensimmäisenä on sanottava, että me ei vietetty riittävästi aikaa Melbournessa voidakseni sanoa, että nämä ovat "pakko nähdä" kohteet tai että nämä olisivat mun lempparikohteet pidempiaikaisen tutkimisen jälkeen. Mutta just nyt, nämä kolme asiaa tuntuivat jakamisen arvoisilta. Tykkäsin kaikista myös budjettiystävällisyytensä vuoksi!

1. Melbourne Museum

I love museums and I've been to a few and Melbourne Museum is one of my all time favourites. It's big but you can still see everything in one day - you need the whole day though plus snacks with you (if you can't afford eating in cafes...). There's everything from dinosaurs to Aboriginal history to evolution and to human mind, something to everyone I'd say. I don't know how many of the galleries are permanent and how many will change though. But the museum is well structured and interesting all the way from one end to another. Adult's ticket is $14.

Rakastan museoita ja olen käynytkin muutamassa, mutta Melbournen museo nousi yhdeksi suosikeistani. Se on iso, muttei liian suuri pala purtavaksi yhden päivän aikana. Tosin tarvitset kyllä koko päivän ja evästä mukaan (jos et siis voi kustantaa kahviloissa syömistä...). Museosta löytyy kaikenlaisia näyttelyitä dinosauruksista aboriginaalihistoriaan ja evoluutiosta ihmismieleen. En tosin tiedä kuinka moni näistä on pysyviä ja kuinka moni vaihtuu uuteen hetken päästä. Museo itsessään oli hyvin rakennettu ja mielenkiinto pysyi yllä alusta loppuun saakka. Aikuisen sisäänpääsy maksoi $14.

2. St. Paul's Cathedral

To be honest again - Australia isn't the place to be if you want to see amazing churches or old buildings in general. But as a person who loves churches this one with a very central location impressed me. Might be also something to do with the fact I've lived on this continent for a few months and got used to it's lack of old architecture. But anyway. Because of the central location walking out of this church gives you a nice view to Flinder's station, another pretty building.

Ollakseni taas rehellinen - Australia ei ole ideaali paikka huikeiden kirkkojen tai ylipäänsä vanhojen rakennusten metsästykselle. Mutta ihmiselle, joka rakastaa kirkkoja tämä aivan keskustassa sijaitseva kirkko oli ihan vaikuttava paikka. Sillä tosin voi olla jotain tekoa myös sen faktan kanssa, että olen asustanut tässä maanosassa muutaman kuukauden ja tottunut vanhan arkkitehtuurin puutteeseen. Mutta joka tapauksessa, keskeisen sijaintinsa vuoksi kirkon uloskäynti tarjoaa vierailijalle myös kivan näkymän rautatieasemalle nimeltä Flinder's Station - taas yksi sievä rakennus. 

3. State Library of Victoria

Also as a big book lover I love libraries but this place is much more than just a library. The building itself is pretty great and worth of seeing but it also has a collection of old books and art and all sorts of things. Kind of like a mini scale museum. A must see if you like books, history, or nice buildings. Or if you just want to sophisticate yourself.

Suurena kirjojen rakastajana rakastan myös kirjastoja, mutta tämä paikka on paljon muutakin, kuin vain kirjasto. Rakennus itsessään on hieno ja näkemisen arvoinen, mutta sieltä löytyy myös kokoelma vanhoja kirjoja, taidetta ja kaikenmoista muuta nähtävää. Tavallaan miniversio museosta. "Pakko nähdä" -kohde, jos pidät kirjoista, historiasta tai kivoista rakennuksista. Tai jos tahdot muuten vaan sivistää itseäsi.

All these three things are on the free tram zone, so you don't even have to pay to get to them. And as I really liked a couple of other things as well I'll mention them quickly: 

Jokainen näistä kolmesta paikasta on ilmaisella ratikka-alueella, joten niihin kulkemisesta ei tarvitse edes maksaa. Ja koska tykkäsin parista muustakin jutusta tosi paljon, on ne nostettava tässä nyt pikaisesti esille:

Queen Victoria Market

I love markets and this one is a huge one. Atmosphere, lots to choose from and if you happen to have money (unlike me) you might find something nice to take home! 

Rakastan markkinoita ja tämä on iso juttu, Tunnelma, paljon valinnan varaa jos sulta (toisin kuin multa) löytyy taskusta ylimääräistä rahaa pienelle matkamuistoshoppailulle.

Southbank

Besides having Eureka Tower and Skydeck there (which should be on this list to be honest) the atmosphere, again, was great. Definitely a place to go for a little relaxed walk on a weekend night.

Eureka Towerin ja Skydeckin lisäksi (jonka pitäisi olla ehdottomasti tällä listalla) tämänkin paikan tunnelma oli tosi kiva. Ehdottomasti mukava kohde rennolle iltakävelylle viikonloppuiltana.

So to conclude, I've pretty much loved everything here. I could probably say I like Melbourne a lot!

Kaiken kaikkiaan voisinkin siis todeta, että olen tykästynyt lähes kaikkeen täällä. Ehkäpä olisikin aika todeta, että tykkään Melbournesta tosi paljon!

Eureka Tower used to be the world's tallest residential skyscraper back in the day when it was built and it still is pretty impressive even though it has lost it's status. Eureka Tower rises above all the other buildings in Melbourne and part of it called Eureka Skydeck is open for anyone to take a look at the spectacular views. 

Kun Eureka Tower rakennettiin, oli se maailman korkein asumiseen tarkoitettu pilvenpiirtäjä. Se on edelleen varsin vaikuttava rakennus, vaikka onkin jo menettänyt kyseisen statuksensa. Eureka Tower kohoaa kaikkien muiden Melbournen rakennusten yläpuolelle ja osa siitä, Eureka Skydeck, on avoinna yleisölle, jos haluaa katselemaan näitä huikeita maisemia.

We headed there on Saturday and it was our "nice, expensive thing to do on Viktoria's birthday". The normal price to get up there is $20 for an adult but we paid a reduced price of $17 by showing our vouchers we got from our hostel. Doesn't sound as bad as $20 but I'm still going way over my budget with my travels so far... Anyway. If you desire to go and take a look at the views from the 88th floor of this building, you should keep your eyes open. Besides this 15% off voucher we saw at least one other valid offer so you probably shouldn't pay the full price.

Suuntasimme sinne lauantaina Skydeckin ollessa meidän "kiva, kallis juttu Viktorian synttäreiden kunniaksi". Normaali aikuisen lippu kustantaa 20 dollaria, mutta me maksettiin vain $17 näyttämällä alennuskuponkiamme. $17 ei kuulosta lainkaan niin pahalta kuin $20, mutta olen silti tällä hetkellä totaalisesti yli budjettini... Jokatapauksessa. Jos mieli tekee katselemaan maisemia 88. kerroksesta kannattaa pitää silmät auki. -15% tarjouskupongin, jonka saimme hostellilta, lisäksi näimme ainakin yhden toisen ajankohtaisen tarjouksen, joten täyttä hintaa ei kannata alkaa maksamaan.

The lift took 38 seconds to get up from the ground level and the views were breathtaking. I won't bother describing them, you can see the photos. For me the experience was even more exciting because of the adrenaline rush I always get in high places - I have to admit I'm a bit afraid of heights but in this place it wasn't an overwhelming feeling, more like excitement.

Hissimatka maanpinnan tasalta yläilmoihin kesti 38 sekuntia ja maisemat olivat henkeäsalpaavat. En vaivaudu kuvailemaan niitä, kuvat ovat sitä varten. Minulle kokemus oli myös hitusta jännittävämpi adrenaliinin iskiessä - täytyy myöntää, että pelkään korkeita paikkoja. Mutta tässä paikassa korkeanpaikankammo ei ollut ylitsepääseätön, ennemminkin vain pieni lisämauste innostukseen.

We spent over an hour wondering around the floor and admiring the views. I'd say it was a good thing to do - we saw the views in the daylight, enjoyed the (not most greatest) sunset and watched the city light up when the darkness comes. Amazing.

Me vietettiin yli tunti kuljeskelemalla ympäriinsä ja ihailemalla maisemia. Sanoisin, että tehtiin fiksu päätös tulla paikalla valoisan aikaan, nauttia (ei niin huikaisevasta) auringonlaskusta ja katsella kaupungin syttymistä tuhansiin valoihin pimeän laskeutuessa. Yksinkertaisesti huikeaa.

I highly recommend this if you're in Melbourne and happen to have a few extra dollars in your pocket to be spent. The walk from Eureka Skydeck back to the tram was also nice. Southbank seemed to be a lively, lovely area full of music, street artists, and restaurants to sit in and enjoy your life. One day I'll be rich enough to afford a glass of wine every now and then on my travels!

Suosittelen ehdottomasti tuhlaamaan muutaman dollarin tähän nähtävyyteen, jos olet Melbournessa. Kävelymatka Eureka Skydeckiltä takaisin ratikalle oli myöskin kiva, Southbankin alue vaikutti eloisalta - tosi kiva alue täynnä musiikkia, katutaiteilijoita, ja ravintoloita, joissa istua ja nauttia elämästä. Jonain päivänä olen riittävän rikas kustantaakseni lasillisen viiniä siellä ja täällä matkustaessani!

We've spent a couple of days in Melbourne now. Lots of walking and travelling on a free tram zone, sightseeing a bit and trying to stick in our budgets. No coffee in a cafe or taking an easy but expensive bus straight from the airport to wherever you're staying in the city - instead of that we found ourselves in a local bus and in a packed train with our over sized luggages. Oh well.

Parisen päivää Melbournessa on nyt takana. Paljon kävelemistä ja liikkumista ilmaisella ratikalla. Vähän nähtävyyksien katselua ja budjetissapysymisyrityksiä. Ei kahvia kahviloissa tai helppoa, mutta kallista bussia lentokentältä suoraan majoituksen luo keskustassa. Sen sijaan löydettiin itsemme ja liian painavat kantamuksemme paikallisbussista ja täyteen ahdestusta junasta.

So far I like this place. It has this certain feeling, a mixture of a small town and a big city. With over 4 million residents Melbourne is a big city on Australian (or on quite many other, too) scale and you can certainly see it. It's busy, public transportation is always full, and the buildings are high. A modern, businesslike feeling.

Tähän mennessä olen tykännyt tästä paikasta ja sen tietystä sekoituksesta pienen kaupungin ja ison metropolin tunnelmaa. 4 miljoonaa asukasta tekee Melbournesta Australian (ja oikeastaan melekein minkä tahansa muunkin) mittakaavalla ison kaupungin ja sen näkee. Täällä on kiireistä ja julkiset ovat aina täynnä, rakennukset ovat korkeita ja tunnelma moderni.

But Melbourne also has some charm that for example Perth doesn't. I think pretty much everyone knows these alleys covered in graffiti, right? Well, it was what I expected Melbourne to look like and now we've seen it. And I kind of liked it. Besides vibrant street art, relaxed and artistic atmosphere, Melbourne has bunch of quite impressive old buildings. Of course we're not talking about old buildings on Germany's or UK's scale, but on Australian scale.

Mutta Melbournessa on tiettyä viehätystä, jota esimerkiksi Perthistä en löytänyt. Kaikkihan tietävät ne graffiteilla koristellut kujat täällä, eikö? No, se oli minun oikeastaan ainoa ennakko-oletukseni tästä paikasta ja nyt olen ne nähnyt ja aikalailla tykästyinkin. Värikkään katutaiteen, rennon ja kevyesti hipsterin ilmapiirin lisäksi Melbournesta löytyy kourallinen melko vaikuttavia vanhoja rakennuksia. Tietenkään ei ole kyse vanhoista rakennuksista esimerkiksi Saksan tai Britannian mittakaavalla, mutta Australian kylläkin.

A 100 years old building in this country is quite a rare sight, but I've always liked the old buildings. They have soul. And Melbourne has an old but modern soul - at least judged by what I've seen so far. And I still have to say it's green. I got so used to the dryness of WA around this time of the year that all the green amazes me. But I have to say the greenness brings another thing that's not so pleasant: it's hot but also a bit humid. Back in West it was just hot.

Satavuotias rakennus on tässä maassa melkoinen harvinaisuus, mutta minä olen aina tykännyt sellaisista. Niillä on sielu. Ja Melbournen sielu on vanha, mutta moderni - ainakin sen perusteella, mitä ole ehtinyt näkemään. Ja vihreää täällä on edelleen. Länsi-Australia on varsin kuiva tähän aikaan vuodesta, joten tämä kaikki vehreys hämmästyttää. Mutta täytyy todeta myös, että siinä missä Länsi-Australiassa oli vain kuuma, on täällä kuuma, mutta myös vähän kostea ilma. Enkä oikein tykkää siitä.

But anyway. So far so good and I'm looking forward to the next days in this city. Our hostel is alright and in a good spot, the only roommate of ours I've spoken to so far seems to be nice. I think I'll enjoy it here.

Jokat tapauksessa, tähän asti kaikki on hyvin ja odotan innolla seuraavia päiviä tässä kaupungissa. Hostelli on okei ja hyvällä kohtaa, huonekavereista se ainoa, jonka kanssa muutaman sanan olen ehtinyt vaihtamaan, vaikutti mukavalta. Luulenpa, että tulen nauttimaan tästä pysähdyspaikasta.

A hectic week behind. Sitting on the street in Bunbury - no it's not as bad as it sounds. I'm sitting here, listening to live music and enjoying one of these sunny, Western Australian Saturday nights. And I'm getting emotional. It's my last weekend here for now and I'm going to I miss it so so much.

Hektinen viikko takana. Istun kadulla Bunburyssa - ei, se ei ole niin paha juttu, miltä se kuulostaa. Istun täällä kuuntelemassa live-musiikkia ja nauttimassa yhdestä aurinkoisesta lauantai-illasta Länsi-Australiassa. Olen vähän tunteikkaalla tuulella. Viimeinen viikonloppuni täällä tähän palaan ja tulen kaipaamaan tätä niin tosi paljon.

I tried to get hold of my friends to come here with them but that never happened. I won't complain - earlier today my host mom said "we can go there as a family then" and it really warmed my heart. Other one of the twins was excited to show me her new dress before we left home, the baby was all smiling and happy. I'm going to miss them so so much

Yritin saada kaverini kokoon, jotta olisi voitu vielä nähdä porukalla, mutta siitä ei tullut mitään. En kuitenkaan valita - aiemmin tänään host äitini totesi, että "mennään sitten perheen kesken" ja kyllähän tuollainen nyt lämmitti mieltä. Toinen kaksosista esitteli innoissaan uutta mekkoaan ja vauva oli yhtä hymyä ennen kuin lähdimme kotoa. Tulen kaipaamaan näitä niin tosi paljon.

Last full day here. I posted 8 kilos of my stuff to Finland by seas. On the way to post office the other one of the girls said "I miss you Fiia" and told about being sad and crying when I'm gone. We had some big, lovely cuddles later on. She included me under the same last name as rest of her family and I'm just melting. The other one then was playing with me in the hammock. Lots of laughing and having fun and chatting and suddenly she goes all quiet, then whispers: "Fiia... I love you". The little fella and I were having some cuddles and he was just giggling away and I realized again I love them all so so much.

Viimeinen kokonainen päivä täällä. Lähetin kahdeksan kilon postipaketin Suomeen. Matkalla postitoimistoon toinen tytöistä sanoi "mulla on sua ikävä Fiia" ja kertoi olevansa surullinen ja itkevänsä, kun lähden. Istuttiin pitkä tovi sylikkäin myöhemmin. Illallispöydässä hän luetteli perheenjäseniä ja minä sain saman sukunimen, kuin kaikki muutkin. Toinen heistä taas halusi leikkiä riippumatossa mun kanssa. Paljon naurua, hauskanpitoa ja juttelua ja yhtäkkiä hän menee ihan hiljaiseksi ja kuiskaa "Fiia... minä rakastan sinua". Halittiin ja juteltiin pienimmäisen kanssa ja tajusin taas, kuinka paljon rakastan näitä kaikkia.

Packing my things in the middle of the night. Can't get it done as I don't want to leave. I've never felt this unwilling to travel in my life, ever. I don't want to leave my home and life here. I'm stressed and sad about the whole situation I'm leaving my Ozzie family in - the things with new au pair aren't clear at all and without digging deeper into that subject I just say sometimes people make selfish decisions that cause lots of problems to others. My host mom cooked us a lovely dinner of Indian food.

Pakkaan tavaroitani keskellä yötä. En saa sitä millään loppuun, sillä en halua lähteä. En ole koskaan elämässäni ollut näin haluton lähtemään reissuun. En tahdo jättää kotiani ja elämääni täällä. Stressaan ja olen surullinen tilanteesta, johon aussiperheeni jää. Sen syvemmin aiheeseen paneutumatta voisin todeta, että hommat ei ole ollenkaan selkeät seuraavan au pairin osalta ja joskus ihmiset tekevät itsekkäitä päätöksiä ajattelematta muille koituvia seurauksia. Host-äitini kokkasi meille herkullista intialaista ruokaa vikaksi illaksi.

Things back in Finland aren't going well and I thought for a second that alright, this is the moment when I take all my savings and fly back home tomorrow. Luckily it's not that bad but it's awful enough to make me feel anxious and worried and sad. It's stressful for my family there and we're all living in uncertainty at the moment. I'm listening to one of the most beautiful Finnish songs that I know and cry. Everything happens at once as always.

Asiat Suomessa ei ole ihan parhaalla tolalla ja hetken aikaa jo ajattelin, että okei, nyt tuli eteen se hetki, kun otan kaikki säästöt ja lennän kotiin huomenna. Onneksi kyse ei ole niin kamalasta tilanteesta, mutta riittävän ikävästä kuitenkin - fiilis on huolestunut ja surullinen. Kaikki eletään vähän epätietoisuudessa ja viimeinen viikko on ollut stressaava perheelleni siellä 13 000 kilometrin päässä. Kuuntelen yhtä kauneimmista suomalaisista biisesitä, jonka tiedän ja itken. Kaikki tapahtuu aina yhtä aikaa.

I'm sitting at Perth airport with Viktoria. Lots of tears when saying goodbyes to my family, I didn't realize it's going to be this hard to leave. My Australian family is awesome and I'm grateful for everything I experienced here.

Istun lentokentällä Viktorian kanssa. Paljon kyyneleitä hyvästellessä perhettäni, en tajunnut, että tämä tulisi olemaan näin hankalaa. Aussiperheeni on ihan huippu ja olen kiitollinen kaikesta, mitä koin täällä.

In Melbourne. Sitting in our hostel and waiting for the check in to open. We both had a little nap on the couches here, a night in a plane plus a few sleepless nights before that aren't the best way to kick off our adventures. I hope I'll sleep properly tonight and feel a bit more like a human tomorrow instead of being dead tired and still a bit sad about leaving home. 

Melbournessa. Istutaan hostellilla ja odotetaan, että päästään tsekkaamaan itsemme sisään. Otettiin molemmat pienet torkut nojatuoleissa, lentokoneessa vietetty lyhyt yö ja muutenkin varsin unettomat viimeiset vuorokaudet eivät ole paras tapa aloittaa seikkailuamme. Toivon vaan, että nukun ensi yönä kunnolla ja olo on sen jälkeen vähän enemmän ihminen sen sijaan, että olen kuoleman väsynyt ja suren sitä, että jouduin taas jättämään kodin taakseni.

Melbourne is green. A lot greener than it was back in WA. It's more humid. There were lots of people in the train and I realized I haven't been to a city this big for a while. I still can't get my head around the fact I'm backpacking now, not living in Bunbury anymore. And talking about backpacking - I still have to send bunch of stuff to Finland. I already posted 8 kilos of things I don't need but my backpack is still 20 kilos, and I have three pieces of hand luggage. There's no way I'm going to carry all this stuff for next months. I have no idea where did all this stuff even come from.

Melbournessa on vihreää. Tosi paljon vihreämpää, kuin Länsi-Australiassa. Ilma on kosteampi. Juna oli pakattu täyteen ihmisiä ja tajusin, etten ole hetkeen ollut näin isossa kaupungissa. En vieläkään täysin tajua sitä, että olen nyt reppureissaamassa, enkä asu enää Bunburyssa. Ja reppureissauksesta puheen ollen - joudun lähettämään vielä läjän tavaraa Suomeen. Postitin jo 8 kilon edestä turhaa tavaraa, mutta reppu painaa silti 20 kiloa ja mukana roikkuu kolme käsimatkatavaraa. Ei tule kuuloonkaan, että kantaisin kaikkea tätä seuraavat kuukaudet. En tosin tiedä, että mistä ihmeestä kaikki tämä tavara edes ilmestyi.

But anyway. It's kind of good to be here. Kind of awful to be gone. But I'm sure this part of my Australian adventure is going to be awesome!

Joka tapauksessa. On hyvä olla täällä. On kamalaa, etten ole enää kotona. Mutta olen varma, että tämäkin osa seikkailuistani Australiassa tulee olemaan mahtava!

I already wrote about our Australia Day in Perth but thought these photos would deserve an own post. On Friday after sleeping in the way too hot room of the hostel and having a morning swim we headed towards Rockingham. It's a town located about 45 minutes drive south from Perth and they've got an island called Penguin Island. And as it's name already tells it's a home to some 1200 little penguins.

Kirjoittelinkin jo aiemmin Australia Päivästämme Perthissä, mutta ajattelin näiden kuvien ansaitsevan ihan oman postauksensa. Perjantaina nukuttuamme yön turhan hikisessä hostellin huoneessa ja käytyämme aamu-uinnilla suuntasimme keulan kohti Rockinghamia. Se on pikkukaupunki noin 45 minuutin ajomatkan päässä Perthistä etelään ja sen edustalta löytyy saari nimeltään Penguin Island (suom. Pingviini saari). Ja kuten nimikin jo kertoo, on se koti noin 1200 pienelle pingviinille.

The penguins are quite shy but we managed to see a couple of them hiding underneath the rocks - not that I would have got a decent photo of them. Unlikely to penguins we did get some photos of sea lions and pelicans, but to get to see them you need to either have your own boat/kayak/whatever or buy a ticket for a cruise as they can be found sleeping on Seal Island located a bit further away. 

Pingviinit saarella ovat melko arkoja, mutta onnistuttiin bongaamaan pari piilottelemasta kallioiden suojissa - ei sillä, että olisin saanut niistä kelvollista kuvaa napattua. Toisin kuin pingviineistä, merileijonista ja pelikaaneista saatiin kyllä kuvia, mutta niitä nähdäksesi tarvitset joko veneen/kajaakin/minkä lie tai sitten ostat lipun miniristeilylle Seal Islandille (suom. Hylje Saari), kuten me tehtiin, sillä se sijaitsee hieman kauempana.

We did the later one of those. The cruise that cost $33 included the cruise itself plus a return on a ferry to Penguin Island. Technically you could also walk to the island, as it's connected to the mainland with a sandbar. You would get completely wet though, as the water is at least waist height, but you could still do it. We didn't as we were afraid of getting washed off to the ocean as the day was super windy. Anyway.

Kyseiselle venereissulle tuli hintaa $33 ja siihen sisältyi myös lautta Penguin Islandille ja takaisin. Periaatteessa saarelle voisi myös kävellä, sillä se on yhteydessä mantereeseen hiekkasärkän tapaisen avulla. Se tarkoittaisi kuitenkin kokonaan kastumista veden ollessa vähintään vyötärölle, mutta meistä ei siihen ollut kelin ollessa tosi tuulinen ja meidän pelätessä huuhtoutuvamme mereen sitä myötä. Mutta eniveis.

Besides the cruise we took there are several options of how to explore this small island. Prices range between $16 and $180 the cheapest option being just a return ticket on the ferry and the most expensive one being a sea kayak tour.

Miniristeilyn lisäksi saaren tutkimiselle löytyy muitakin vaihtoehtoja hintahaarukalla halvimman, pelkän meno-paluu-lauttalipun maksaessa $16 ja kalleimman kajakointi kierroksen kustantaessa peräti $180.

And how did I like this place? It was a nice way to spend a few hours. It was kind of cool to see the sea lions even though they are probably the laziest (and so on the most boring) animals I've seen in Australia. The penguins were cute and at least I can say I've seen wild penguins (I didn't know I could see them in Oz). But would I go there again? Probably not.

Ja mitä sitten pidin tästä paikasta? Mukava tapa viettää muutama tunti. Oli tavallaan siistiä nähdä merileijonat, vaikka ne ovat luultavasti laiskoimpia (ja sitä myötä tylsimpiä) eläimiä, jotka olen Australiassa nähnyt. Pingviinit olivat söpöjä ja voinpahan sanoa nähneeni villejä sellaisia (enkä edes tiennyt sen olevan mahdollista Australiassa). Mutta menisinkö sinne uusiksi? Enpä usko.

Compared to the other island I've visited in Western Australia, Rottnest, Penguin Island doesn't have that much to offer. Rottnest was amazing and I would definitely go there again. Penguin Island is beautiful as well but it can't really compete with Rottnest. First of all it's way smaller and second, it just didn't have the feeling I'm always looking for wherever I go. However I could imagine this being a good option for someone with younger kids, or someone who just enjoys seeing new animals. Not my favourite, but someone else could love it.

Verrattuna toiseen Länsi-Australian saarista, joilla olen käynyt, Rottnestiin, Penguin Islandilla ei ole paljoa tarjottavaa. Rottnest oli huikaiseva ja menisin sinne ehdottomasti uudelleen. Penguing Island on sekin kaunis paikka, mutta ei oikein pysty kilpailemaan Rottnestin kanssa. Ensinnäkin se on huomattavasti pienempi ja toisekseen sieltä ei löytynyt sitä fiilistä, jota aina etsin. Oli miten oli, voisin kuvitella tämän olevan hyvä vaihtoehto jollekulle pienien lasten kanssa tai jollekulle, joka nauttii uusien eläinten bongailusta. Ei oma lempparini, mutta joku muu saattaisi vaikka rakastuakin.