Past few days, or more like few weeks, have been super busy. After my sister flew back home I took a night bus to England and spent a week there visiting my cousin and her husband. My auntie was there as well and it was lovely to see all of them. Four days of that week were spent working - my first time being a conference assistant, getting to walk in London wearing a suit, and enjoying it a lot even though I was completely exhausted afterwards.

Muutama viime päivä, tai oikeammin muutama viime viikko, ovat olleet super kiireisiä. Kun siskoni oli lentänyt takaisin kotiin, hyppäsin yöbussin kyytiin ja matkustin viikoksi Englantiin serkun ja hänen miehensä luo kylään. Tätini oli siellä myöskin ja kaikkia kolmea oli aivan ihana nähdä. Neljä päivää tuli vierettyä työskennellen - olin ekaa kertaa konferenssiassistenttina, pääsin kävelemään Lontoossa puku päällä ja nautin siitä kaikesta tosi paljon, vaikka olinkin jälkikäteen ihan poikki.

I took a train to Victoria station from my cousin's on my last evening, met my good friend there, and spent a couple of hours wondering around central London and catching up as we hadn't seen each other for a while. It's weird when uni is off and you don't see those people you're used to seeing daily as they live down the corridor or a few minutes walk away for weeks. Throwing a frisbee in Hyde Park and a whole night on a bus again.

Vikana iltanani suuntasin junalla serkun luota Victorian asemalle, tapasin hyvän ystäväni siellä ja vietettiin muutama tunti kierrellen Lontoon keskustaa ja päivittäen kuulumisia, kun ei hetkeen oltu nähty. On ihan kummallista, ettei yliopiston lomien ja kokeiden ollessa menossa tule nähtyä niitä ihmisiä aikoihin, joita on tottunut näkemään päivittäin heidän asuessaan samalla käytävällä tai parin minuutin kävelymatkan päässä. Nakeltiin frisbeetä Hyde Parkissa ja vietin yön taas bussissa.

Back in Edinburgh my best friend came for a visit and we had a crazy good girls night out. Next day we walked to the shops, saw a disposable BBQ and decided to go for it. Mushrooms, corn, halloumi, pineapple and some haddock - it's been a while since I've had BBQ and we ended up spending good three hours sitting on one of the lawns on campus, enjoying the sun (I'm just a bit afraid these beautiful days were the summer for this year - it's Scotland in the end), and eating way too much.

Kotona Edinburghissa paras ystäväni tuli käymään kylässä ja vietettiin ihan huisin hauska tyttöjenilta. Seuraavana päivänä käveltiin kauppaan, nähtiin kertakäyttögrilli ja päätettiin napata se mukaan. Herkkusieniä, maissia, halloumia, ananasta ja kalaa - en ole hetkeen grillannut ja päädyttiinkin viettämään kolme tuntia istuen nurmikolla kampuksen laidalla auringosta nauttien ja ihan liikaa syöden. Pelottaa vaan vähän, että tässäpä kesä tälle vuodelle näiden kauniiden päivien myötä olikin - ollaan kuitenkin Skotlannissa.

I also received a text a couple of weeks ago. It was from my host dad back in Luxembourg. I spent a month in their family as an au pair back in 2016 and for my great surprise they were looking for someone to join their family again this year and asked me. I took a while to think through my options, sorted out my other plans, finally decided to go for it and now it's official with all the flights booked as well. I'm becoming an au pair for the third time in my life and will return to beautiful Luxembourg for about a month again. I can't wait!

Sain myös tekstiviestin pari viikkoa sitten host-isältäni Luxemburgista. Vietin heidän perheessään kuukauden au pairin hommissa vuonna 2016 ja yllätyksekseni he etsivät jotakuta auttamaan tänä kesänäkin ja päätyivät kysymään minua. Mietin hetken vaihtoehtojani, järjestelin muita suunnitelmia, päätin, että miksipä ei, ja nyt se on virallista, kun lennotkin on varattuna. Minusta tulee au pair kolmannen kerran elämässäni ja palaan taas kuukaudeksi Luxemburgiin, enkä malttaisi odottaa!

I admit browsing host families every now and then and updating my profile on aupairworld.com but even though I kind of wanted to, I didn't think of au pairing being a real option for me this summer. However, I feel like this was meant to be. I'm extremely excited to get to spend a few weeks in central Europe, practice my German skills, and hopefully travel a bit in the end of July when I'm finished working. Summer job and a holiday nicely combined - and I was saying this year seemed to become an extremely boring one travel wise. Maybe it's not as exciting as some other years have been, but at least I'll spend some time outside of my home countries!

Myönnän selailleeni host-perheitä silloin tällöin ja päivittäneeni profiilini aupairworld.comissa, mutta vaikka tavallaan tahdoinkin, niin en uskonut au pairiuden olevan realistinen vaihtoehto tänä kesänä. Joka tapauksessa tuntuu, että näin oli tarkoitettu. Olen älyttömän innoissani päästessäni viettämään muutaman viikon Keski-Euroopassa, harjoittelemaan saksantaitojani ja toivon mukaan matkustamaan hieman heinäkuun lopussa, kun olen valmis töiden osalta. Kesätyö ja lomamatka kivasti yhdistettynä - ja minä kun sanoin, että tästä vuodesta näyttää tulevan super tylsä matkustuksen suhteen. Ehkä se ei ole yhtä jännittävä, kuin jotkut toiset vuodet ovat olleet, mutta ainakin pääsen viettämään aikaa kotimaiden ulkopuolella.

And talking about home, I'll be flying to Finland this week. I can't believe it's already May, my exams will be over when this post comes out, and then the first year of uni is done and dusted. I obviously need to wait for the results of semester 2 for a while, but I'm confident I'll pass everything. The first year in Scotland passed by crazy quick, I made so many friends and I have so many good memories, and I can't wait to see what the next three years will bring. I'll be moving in to our new flat right after I come back from Luxembourg and that's another new chapter starting in my life.

Ja kodista puheenollen, olen lentämässä Suomeen tällä viikolla. En voi uskoa, että ollaan menossa jo toukokuussa, kokeet ovat ohi, kun tämä postaus tulee ulos ja sitten ensimmäinen yliopistovuosi onkin paketissa. Tietenkin joudun odottamaan tokan lukukauden tuloksia jonkin aikaa, mutta olen varma, että kaikki kurssit on läpi. Eka vuosi Skotlannissa on vilahtanut ohi hurjaa vauhtia, olen saanut paljon kavereita ja hienoja muistoja, enkä malttaisi odottaa, mitä seuraavat kolme vuotta tuovat tullessaan. Muutan uuteen asuntoomme heti, kunhan tulen takaisin Luxemburgista ja se avaa taas uuden luvun elämässäni.

Even though I felt like I might be getting stuck to the routine a bit here, not travelling and just studying and being boring (which is definitely not something I want), it's all gone now. My summer is looking good, I'm feeling great about next year, and I'm happy in general. There have been some pretty amazing opportunities opening up lately, some unexpected things happening, and some wonderful, sunny days. One simply can't feel blue when the sky is clear and you can notice the first tan lines after sitting outside for a bit. Maybe this gypsy soul isn't done with wandering yet even though I've definitely found happiness in Scotland just by settling down a bit.

Vaikka olo olikin vähän sellainen, että olen juuttumassa rutiinin, enkä matkusta lainkaan vaan pelkästään opiskelen ja olen tylsä (jota en missään nimessä tahdo), on se fiilis nyt historiaa. Kesä näyttää hyvältä, fiilikset ensi vuoden suhteen on hyvät ja olen kaikkiaan onnellinen. Joitain ihan mahtavia mahdollisuuksia on auennut viime aikoina, joitain odottamattomia asioita on tapahtunut ja ollaan saatu nauttia kauniin aurinkoisista päivistä. Tunnelmat ei vaan voi olla matalalla, kun taivas on pilvetön ja huomaat kesän ekat rusketusrajat hetken ulkona istumisen jälkeen. Ehkäpä mun vaeltajasielu ei olekaan vielä valmis vaeltamisen suhteen, vaikka Skotlannissa olen ehdottomasti löytänytkin onnen ihan vaan hetkeksi aloilleen asettumalla.

I believe every expat Finn knows what it's like to live abroad what comes to food: you desperately try find proper bread in the shops, buy Finn crisps that are not quite the same as proper Hapankorppu and when you finally go back to Finland you go crazy in the grocery stores and buy anything and everything you see. Or that's me at least. There's nothing quite like Finnish bread or Finnish chocolate, not even talking about salmiakki. All those goodies I fill my suitcase with every time I go back home.

Luulenpa, että jokainen ulkosuomalainen tietää, millaista ulkomailla asuminen on ruoan suhteen: yrität epätoivoisesti löytää kunnon leipää ruokakaupasta, ostat "Finn crispejä", jotka eivät ole kuitenkaan ihan sama juttu, kuin kunnon Hapankorput ja kun vihdoin menet takaisin Suomeen, sekoat lopullisesti lähimarketisssa ja ostat kaiken mitä näet. Tai näin ainakin omalla kohdallani. Ei ole mitään parempaa, kuin suomalainen leipä tai suomalainen suklaa, enkä edes aloita puhumaan salmiakista. Kaikki ne herkut, joilla täytän matkalaukkuni jokaisella reissulla kotiin.

However, all these things can be delivered to your doorstep by Taste of Finland. This Finnish online store delivers their boxes filled with all things Finnish to most parts of the world in a couple of business days, and the Rye box they sent me arrived to Edinburgh quickly (regardless of it going around my home town for a few days before actually finding it's way here). As you can see and as the name tells, Rye box is filled with an assortment of rye crisps and Finn crisps - I'm not a huge fan of traditional potato crisps but these rye versions are something I simply can't resists.

Nämä kaikki jutut on kuitenkin mahdollista saada omalle koti ovelleen Taste of Finlandin toimesta. Kyseinen suomalainen nettikauppa toimittaa laatikoita täytettynä kaikenlaisilla suomalaisilla jutuilla lähes kaikkiin maailmankolkkiin muutamassa työpäivässä ja Rye Box, jonka he minulle lähettivät saapui Edinburghiin nopeasti (siitäkin huolimatta, että se seikkaili kotikaupungissani muutaman päivän, ennen kuin oikeasti päätyi tänne asti). Kuten voitte nähdä ja nimikin kertoo, on Rye Box täytetty lajitelmalla ruissipsejä ja hapankorppuja - en ole mikään perinteisten perunalastujen suurin fani, mutta näitä ruisversioita en vaan voi vastustaa.

In the middle of exam stress and my cupboards getting worryingly empty I was super happy to receive this "little" treat. I've already managed to demolish a couple of packs of crisps while revising (hands up everyone who tends to munch on anything and everything every time the exam season approaches) and I would imagine this being a great gift idea as well. And at least a box like this should ease the worst homesickness.

Koestressin keskellä ja keittiön kaappien tyhjentyessä huolestuttavaa vauhtia olin enemmän kuin iloinen vastaanottaessani tämän "pienen" herkkutoimituksen. Olen jo onnistunut tuhoamaan pari pussillista sipsejä kertaamisen ohella (käsi ylös, jos sullakin on tapana napostella sitä ja tätä ja vähä kaikkea joka kerta, kun koekausi lähestyy) ja voisin kuvitella tämän olevan kiva lahjaideakin. Ja ainakin tällaisen paketin luulisi auttavan pahimpaan koti-ikävään.

So, if you'd like to get some of the best Finnish treats for yourself or would like to surprise someone special living abroad, go and check Taste of Finland out by clicking here. You can get 15% off of your order using code "FiiaEdinburgh" until the end of May!

Joten, jos tekisi mieli saada joitakin parhaita suomalaisia herkkuja itsellesi, tai tahtoisit yllättää jonkun erityisen ulkosuomalaisen, käy kurkkaamaassa Taste of Finlandin sivut täällä. Saat -15% tilauksestasi toukokuun loppuun asti käyttämällä koodin "FiiaEdinburgh"!

6:30am and I wake up when the bus stops at Heathrow airport to drop off a passenger. 7am and we're at Victoria station, I treat myself to a chocolate frappe from Pret A Manger and wander towards the Westminster, then over the river Thames and to London Eye.

6:30 aamulla ja herään siihen, kun bussi pysähtyy jättämään matkustajan pois kyydistä Heahrown lentoasemalla. Seitsemän pintaan saavutaan Victorian asemalle, sallin itselleni suklaafrappen Pret A Mangerista ja käveleskelen kohti Westminsteriä, yli Thamesin ja London Eyen luokse.

I can't claim the city is just waking up as it's already buzzing alive, people rushing to work and going for their morning runs. But something is missing and it's all the tourists. I've never been to London this time of a year and I've never been to London this early in the morning but I absolutely love it. The streets are empty on London's scale and it's somewhat peaceful. The queues to all the tourist attractions are missing, only one souvenir shop is open, and I'm the only one stopping on Westminster Bridge to take those generic London photos. And spring (or feels more like summer with +20 degrees) is definitely here.

En voi väittää, että kaupunki olisi vasta heräilemässä, sillä se suorastaan kuhisee jo ihmisiä kiirehtimässä töihin ja hölkkäilemässä aamujuoksujaan. Mutta jotain puuttuu ja se on ne valtaisat turistimassat. En ole koskaan ollut Lontoossa tähän aikaan vuodesta, enkä ole koskaan ollut Lontoossa näin aikaisin aamulla, mutta rakastan sitä. Kadut ovat tyhjiä Lontoon mittakaavalla ja tunnelma on jokseenkin rauhallinen. Kaikki jonot turistikohteisiin puuttuvat, vain yksi matkamuistomyymälä on auki ja minä olen ainoa, joka pysähtyy Westminsterin sillalle ottamaan niitä geneerisiä Lontoo-kuvia. Ja kevät (vaikka keli tuntuukin enemmän kesältä ollessaan +20 astetta) on ehdottomasti täällä.

I sit down in Jubilee gardens, I had this spot in mind beforehand and wanted to save my breakfast sandwich until there. It's been travelling with me the whole night and it's too warm but it doesn't matter. A night bus from Edinburgh to London takes 9 hours, costs £35 return, and isn't anywhere near as bad as I feared. I actually slept fairly well. A pair of gooses flies over, London Eye is getting cleaned before the masses come, and the sky is glimmering bright blue. My leather jacket is way too warm and the concrete I'm sitting on is slightly too cold but I don't care.

Istun alas Jubilee Gardensissa, kyseinen paikka oli mielessä alusta asti ja säästin eväsleipäni aamupalaksi juuri sinne. Se matkasi mukanani koko yön ja on liian lämmin, mutta ei sillä niin väliä. Yöbussi Edinburghista Lontooseen kestää yhdeksän tuntia ja maksaa £35 meno-paluuna, eikä se ole ollenkaan niin kamalaa, kuin pelkäsin. Nukuin oikeastaan ihan hyvin. Pari hanhea lentää yli, London Eye'a siivotaan ennen massojen saapumista ja taivas kimaltaa sinisenään. Nahkatakkini on ihan liian lämmin, betoni, jolla istun on vähän liian kylmä, mutta en välitä kummastakaan.

I fell in love with London when I first came here when I was twelve and I still love it. This city has a vibe like no other and regardless of me definitely having my inner city girl that enjoys most of the big cities I've been to, there's no other like London. I love Edinburgh but it's more like a town. I loved Perth in Australia, but it's not London. London is my first love, and my passion to see the world started with England. I'm forever grateful for my parents letting me go and visit my cousin with my aunt back then - I have been travelling every single year ever since, I've experienced some pretty awesome things. And I've returned to England seven times after that.

Rakastuin Lontooseen, kun tulin tänne ekaa kertaa kaksitoista vuotiaana ja rakastan sitä edelleen. Tällä kaupungilla on ihan omanlainen vibansa ja vaikka sisäinen kaupunkilaiseni on nauttinut useimmista vierailemistani suurkaupungeista, ei ole toista Lontoon kaltaista. Rakastan Edinburghia, mutta se on pikkukaupunki. Rakastin Perthiä Australiassa, mutta se ei ole Lontoo. Lontoo on ensirakkauteni ja paloni nähdä maailmaa alkoi Englannista. Olen ikuisesti kiitollinen siitä, että vanhempani antoivat minun lähteä serkun luo kylään tätini kanssa silloin aikanaan - olen matkustanut joka vuosi siitä lähtien, kokenut joitakin ihan uskomattiomia asioita. Ja olen palannut Englantiin seitsemän kertaa.

I finish my breakfast, head to Waterloo. Climb up the stairs, ask for a single ticket and get the train heading southwest. I read the free newspaper I grabbed with me, exchange a couple of words with a lady who's got an accent I can't place anywhere. I hop out in Woking, find my taxi after a while and talk about studying, languages, Edinburgh and badminton with the loveliest taxi driver ever during that short 10 minutes drive. The weather in south is absolutely amazing. It's sunny and warm, I sit outside chatting with my auntie for hours. Going back inside I realize I'm turning slightly red - lucky enough that red turns into the first tan lines of the year by the end of the day.

Syön aamupalani loppuun, suuntaan Waterloolle. Portaat ylös ja ostamaan menolippu, hyppään lounaaseen suuntaavaan junaan. Luen päivän ilmaisen sanomalehden, vaihdan muutaman sanan naisen kanssa, jonka aksenttia en osaa sijoittaa mihinkään. Hyppään ulos Wokingissa, löydän taksini pienen etsinnän jälkeen ja juttelen ystävällisen taksikuskin kanssa opiskelusta, kielistä, Edinburghista ja sulkapallosta sen lyhyen kymmenen minuutin ajomatkan ajan. Keli etelässä on aivan huikaiseva, aurinkoinen ja lämmin. Istun ulkona tätini kanssa jutellen tuntitolkulla. Sisällä huomaan, että olen muuttunut hieman punaiseksi - onneksi se puna kuitenkin muuttuu vuoden ekoiksi rusketusrajoiksi iltaan mennessä.

Another morning in London, I wake up in a hotel 4:30am, make my way to Guildhall by 6:30. Grab a coffee and a sandwich on the way, look smart in my suit, and feel like I've accomplished something in my life. One of my dreams for a long long time has been to be one of those people rushing to work while sipping their coffee in this specific city. To be fair I wasn't rushing as I particularly wanted to have that time to get that cup of coffee and enjoy my little walk, but still. I had an amazing opportunity to work as an assistant in a big finance conference last week - getting that work experience, realizing I actually enjoyed it, meeting new people, and listening to some of the panels (as surprisingly enough I find finance interesting) was fun but exhausting. 

Toinen aamu Lontoossa, herään hotellilla 4:30 ja suuntaan Guildhallille puoli seitsemäksi. Nappaan matkalta mukaan kahvia ja voileivän, näytän fiksulta puvussani ja tuntuu siltä, että olen saavuttanut jotain elämässäni. Yksi unelmistani jo pitkän pitkän aikaa on ollut olla yksi niistä ihmisistä kiirehtimässä töihin kahvikuppi kädessä juurikin tässä kaupungissa. Rehellisiä jos ollaan, niin en kyllä kiirehtinyt mihinkään, sillä varasin vartavasten aikaa sen kahvin hakemiseen ja pienestä kävelystäni nauttimiseen, mutta kuitenkin. Minulla oli huikaiseva mahdollisuus työskennellä assistenttina isossa finanssikonferenssissa viime viikolla. Sen työkokemuksen saaminen, koko touhusta nauttiminen, uusien ihmisten tapaaminen ja paneelikeskustelujen (sillä yllätyksekseni finanssijutut kiinnostavat minua oikeasti) kuunteleminen oli hauskaa, mutta uuvuttavaa.

Wrapping up, having a couple of glasses of wine in the end of last day, and heading back to my cousin's place. Relaxing there for the next couple of days, enjoying the sunny weather. Some of the trees where turning all pink with the blossoming flowers, the backyard was all green. Back to London in the evening, wandering around until it gets dark. Sitting by the Buckingham Palace and heading back home. Watching the beautiful Scottish country side passing by the next morning. I had missed England. I had missed London. But it's good to be back in Edinburgh as well.

Konfferenssin purkaminen, pari lasia viiniä vikan päivän lopuksi ja takaisin serkkuni luokse. Pari päivää ihan vaan rentoutumista heidän luonaan ja keleistä nauttimista. Osa puista hehkui vaaleanpunaisina kukkien ollessa parhaimmillaan, takapiha oli ihanan vehreä. Takaisin Lontooseen illalla, ympäriinsä seikkailua pimeään asti. Buckinghamin palatsin luona istuskelua ja suunta kohti kotia. Katselen Skotlannin kauniin maaseudun vilistävän ohi seuraavana aamuna. Minulla oli ikävä Englantia. Minulla oli ikävä Lontoota. Mutta on myös hyvä olla takaisin Edinburghissa.

P.s. I started this post a couple of weeks ago when I got to England, and finished it during last week and this week back in Scotland. Took me ages to translate it into Finnish and polish it off, but here we finally go. Hope you've enjoying past couple of weeks as much as I have!

P.s. Aloitin tämän postauksen pari viikkoa sitten, kun saavuin Englantiin ja lopettelin sen viime viikon ja tämän viikon aikana takaisin Skotlannissa. Vei ihan liian pitkään kääntää tämä suomeksi ja viimeisteillä tämä, mutta tässä se vihdoin on. Toivottavasti sulla on ollut yhtä mukavat pari viikkoa, kuin mulla!