Living on campus - feelings after two weeks
9/17/2017
Olen asunut Edinburghissa nyt kaksi viikkoa. Nuo kaksi viikkoa ovat hurahtaneet ohi hurjaa vauhtia ja voin sanoa olleeni kiireinen. Niin kiireinen, etten ole edes avannut läppäriäni tai jos olenkin sattunut sen avaamaan niin vain tsekatakseni koulun sähköpostini tai lukujärjestyksen. Blogin kirjoittaminen on ollut kaukainen ajatus jossain mieleni perällä, mutta ekaa kertaa aikoihin hidastunut postaustahti ei ole häirinnyt minua. Kyse ei ole siitä, ettenkö rakastaisi jakaa juttuja tänne, mutta prioriteettini ovat olleet hieman erilaiset viime aikona ja kampuksella eläminen on yksi iso syy tuolle muutokselle.
En koskaan kuvitellut itseäni asumaan asuntolassa. En uskonut koskaan tekeväni tätä ja olin vakuuttunut, että vihaisin asuntolaelämää. Jotenkin kuitenkin netissä tarjolla olevien vuokra-asuntojen tutkimisen ja useiden ihmisten kanssa juttelemisen jälkeen vakuutuin siitä, että kampuksella asuminen olisi paras ratkaisu ekalle yliopistovuodelle. Niin ihmiset yleensä Briteissä tekevät ja se nyt vaan oli helpoin ja yksinkertaisin ratkasiu. Ja tähän mennessä olen ollut enemmän kuin tyytyväinen päätökseeni.
Kampuksella asuminen on melko erilainen kokemus. Me ollaan usean kilometrin päässä keskustasta, mutta bussit kulkevat sinne säännöllisesti. Meiltä löytyy ripaus maaseudun fiilistä lehmien ja hevosten asuessa kirjaimellisesti naapurissa, mutta myös ruokakaupat on kävelymatkan päässä. Kampukselta löytyy käytännössä kaikki mitä tarvitset alkaen kahviloista ja baarista päätyen pitseriaan ja pieneen ruokakauppaan. Meillä on kappeli ja huikeat urheilufasiliteetit, sekä kirjasto, joka on auki 24/7.
Yksi kampusasumisen parhaista puolista on tietenkin se, että on lähellä kaikkea. Joillekin tunneille kävelemiseen menee silti hyvät viisitoista minuuttia, jos ne sattuvat olemaan kampuksen toisella laidalla, mutta se ei silti ole matka eikä mikään, jos ajattelee, että voisin kulkea ensin bussilla ja sitten kävellä sen vartin,
Kampuksella asuminen nostaa myös sosiaalisen elämän ihan eri levelille - tai ainakin näin on käynyt minun kohdallani. Olen se tyyppi, jolla on kyllä tosi haskaa aina, kun saan itseni ulos kotoa ja lähtemään jonnekin, mutta se oli ennen melko harvinainen tapahtuma. Koen jotenkin vaikeana kotoisan kuplani jättämisen, ehkä olen laiskakin ja tarvitsen jonkun potkimaan minut liikkeelle. Nyt, kun asun kirjaimellisesti kavereideni naapurissa ja kaikenlainen tekeminen ja uudet, näkemisen arvoiset paikat ympärilläni koen, että mun täytyy mennä ja touhuta. Täytyy nähdä ihmisiä. Täytyy tehdä muutakin, kuin syrjäytyä huoneessani ja se on hyvä juttu.
Se on hyvä juttu siksi, että olen tosiaankin nauttinut uudesta sosiaalisesta elämästäni. En ole vielä varma, onko loppuelämän kestäviä ystävyyssuhteita löytynyt, mutta ympärilläni on porukka ihmisiä, joiden näkemisestä nautin. Nautin siitä, että voin ottaa kirjani jaettuun keittiöömme ja keittää itselleni kupin teetä - yleensä joku ilmestyy paikalle jossain vaiheessa ja saatetaan jutella viisi minuuttia tai kaksi tuntia. Molemmat ovat tapahtuneet. Nautin spontaaneista keittiöbileistä ja Studen Unionin pubin tietovisasta. Nautin kappelin järjestämästä ilmaisesta illallisesta keskiviikkoisin ja nautin omien ruokieni ostamisesta ja kokkaamisesta. Nautin tästä koko jutusta.
En tiennyt, että voisin nauttia kampusasumisesta ja asuntolassa asumisesta niin paljon nautin. Minulla on huiput kämppikset ja keittiön jakaminenkin on sujunut hyvin - se on kodin omainen paikka, jossa kokoontua, enkä edes ole ainoa, joka siivoaa. Kaikki on ollut paljon parempaa, kuin odotin. Tiedän, että saatan jossain vaiheessa ärsyyntyä ihmisten jatkuvasta läsnäolosta, mutta nyt vaan otan siitä kaiken irti. Tämä on melko erityinen tapa elää ja sopii minulle täydellisesti just nyt.
Ja arvatkaapa mitä? Luulen, että tästä ei tule koskaan tylsää kymmenien kerhojen järjestäessä tapahtumia, satojen ihmisten eläessä täällä ja jakaessa tämän kokemuksen kanssani ja tuhansien muiden tulevan yliopistolle opiskelemaan päivittäin. Kampus on kuin oma pieni kuplansa, oma pieni maailmansa, johon on tosi helppo sukeltaa sisään ja antaa virran viedä. Ja tähän asti nuo virrat ovat olleet varsin suotuisia.
14 kommenttia
Ihanaa, että oot alkanu viihtymään siellä noin hyvin! Niin kai se monesti on, et kyseenalaistaa tiettyjä vaihtoehtoja, mut jälkeenpäin huomaa, et kaikki meneekin paljon paremmin kuin oli kuvitellut. Ihan mahtavaa tuo, että on niin paljon sosiaalista elämää ja että on lähellä koulua. Nimimerkillä mun koulumatka on noin 40 minuuttia tiedekunnalle:D Mäkin tosiaan muutin mun luokkalaisten kanssa asumaan ja oon kyllä tykänny tästä nyt enemmän, kun siitä viime vuoden asumisjärjestelystä, jossa kaikilla kämppiksillä oli enemmänkin oma elämä. Oon niiiin laiska laittamaan ihmisille viestiä, että "hei lähdetäänkö tuonne" ja jos teen niin, niin se luultavasti tapahtuu samana päivänä spontaanisti, eikä kukaan pääse/ehdi :D
ReplyDeleteJep, niin se tuntuu olevan, että joskus se vaihtoehto, joka houkuttelee vähiten onkin tosi toimiva! Ei kyllä käy yhtään kateeksi sun 40min koulumatka... tiedän, et ens vuonna on varmaan kampuksen ulkopuolelle muutto edessä ja myöskin se puolen tunnin koulumatka, että nautin nyt kyllä täysillä tästä tän ekan vuoden :D Haha ja joo siis oon itekin niin tosi laiska laittamaan viestiä ja keksimään mitä tehdä, mutta nyt on tullut tehtyä paljon enemmän kaikkea kun ihmiset on niin lähellä!
DeleteMiten ihanaa että sulla menee siellä noin hyvin! Toi kuulostaa oikeasti tosi hyvältä😍😍
ReplyDeleteTosi hyvin täällä on mennytkin, ei valittamista tähän mennessä! :D
DeleteSaat opiskeluelämän kuulostamaan todella houkuttelevalta! :)
ReplyDeleteHyvä, että mun tän hetkinen fiilis välittyy ruudun toiselle puolen! :D
DeleteKuulostaa kyllä todellakin siltä, että viihdyt siellä! :) Ja tuo paikka missä asut näyttää kyllä viihtyisältä eikä ainakaan tule tylsää kun on paljon ihmisiä ja tekemistä kokoajan!
ReplyDeleteTodellakin viihdyn :) Jotenkin tää asuntola- ja kampusasuminen on sopinut mulle paljon paremmin kuin odotin!
DeleteVoi kun kuullostaa kivalle :) Tämä oli oikein hyväntuulen postaus. Mukavia päiviä sinne <3
ReplyDeleteKiitos <3 Hyvä fiilikseni ilmeisesti siis välittyy sinne ruudun toisellekin puolen, hyvä niin!
DeleteHii ihania heppoja naapurissa! Tulee ihan ikävä au pair aikaa Briteissä. Skotlanti on niin kaunis, sun pitää tehdä roadtrippejä sitten, kun saat koulusta lomia!!
ReplyDeleteSkotlanti on kyllä ihan huikaiseva! Tarkoituksena on kyllä ehdottomasti tehdä reissuja sinne sun tänne tässä kuluvien vuosien aikana :)
DeleteKiva kuulla miten hyvin viihdyt siellä! Ihania hevosia <3
ReplyDeleteHepat on aina ihania! Ja tosiaankin hyvin olen viihtynyt :)
Delete