Time for the third Great Ocean Road post! You can find parts 1 and 2 from here and here. Anyway. Our trip continued on Tuesday morning and after seeing Twelve Apostles we headed to see more amazing spots on the way.

Olisi lienee aika kolmannelle Great Ocean Road postaukselle! Osat yksi ja kaksi voi lukea täältä ja täältä. Joka tapauksessa matkamme jatkui tiistaiaamuna Kahdeltatoista Apostolilta eteenpäin, kohti uusia huikaisevia kohteita.

One of them was called Razor Back and I have to say this stack of stone was my favourite. It was massive and impressive, standing there still while the waves were pounding on it. The ocean and the nature overall never stop amazing me. 

Yksi niistä oli kivi nimeltään Razor Back ja täytyy todeta, että se oli lempparini kaikista kivimuodostelmista, joita nähtiin. Se oli massiivinen ja vaikuttava seisoessaan paikoillaan aaltojen hakatessa sen kylkiin. Meri ja luonto yleensäkin ei lakkaa hämmästyttämästä minua.

The Loch Ard Gorge was the other one of our stops - it's named after a ship called Loch Ard that was travelling from England to Melbourne. However it never made it to it's destination and ended up to be one more shipwreck in the area. This part of the Great Ocean Road is actually called Shipwreck Coast due the huge amount of shipwrecks in these rough waters. 

Loch Ard Gorge taas oli toinen kohteistamme - kyseinen rotko (mikähän lie tässä tapauksessa olisi paras käännös sanalla "gorge") on nimetty Loch Ard-nimisen laivan mukaan, joka matkasi Englannista kohti Melbournea. Se ei koskaan kuitenkaan päässyt kohteeseensa asti, vaan päätyi yhdeksi uudeksi hylyksi meren pohjaan. Kyseinen pätkä Great Ocean Roadilla on itseasiassa vapaasti suomennettuna nimeltään Haaksirikkorannikko johtuen valtavasti määrästä haaksirikkoja, joita siellä on sattunut.

All the passengers of Loch Ard were killed except for the two survivors called Tom and Eva. They were lucky enough to find their way to one of the rare beaches between the steep cliffs and even find help from the nearby village. Again, the story in it's full length is a lot more interesting and thanks to our great tour guide and her storytelling skills she made us all live those struggles of the two survivors in our heads. You can read a short version for example from Wikipedia.

Kaikki Loch Ardin matkustajat menettivät henkensä kahta selviytyjää, Tomia ja Evaa, lukuunottamatta. He olivat riittävän onnekkaita löytääkseen tiensä yhdelle harvoista rannoista keskellä jyrkkiä kallionseinämiä ja sieltä avun luokse läheiseen kylään. Taas kerran tarina koko komeudessaan olisi huomattavasti kiinnostavampi ja kiitos mahtavan oppaamme tarinankerrontataitojen me kaikki elimme täysillä mukana Tomin ja Evan kauhunhetkissä. Lyhyt versio tarinasta löytyy esim Wikipediasta englanniksi.

And that's it for this time - I can just imagine what these waters would have looked liked in the stormy winter months. It's still summertime and I still wouldn't have gone for a swim! No question why the area has required so many lives when ships have gone under.

Ja siinäpä kaikki tällä kertaa - voin vain kuvitella, miltä nuo kyseiset vedet näyttävät myrskyisinä talvikuukausina. Tällä hetkellä ollaan vielä kesässä, enkä silti olisi mennyt uimaan! Ei kysettäkään siitä, miksi alue on vaatinut niin monia henkiä laivojen upotessa meren syleilyyn.